Tuoreen selvityksen mukaan kymmenissä kunnissa on viime vuosina panostettu mediakasvatuksen kehittämiseen. Suunnitelmallisuus ja hyvä yhteistyö toimivat erityisesti varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja yleisten kirjastojen välillä. Mediakasvatus ei kuitenkaan aina toteudu yhdenvertaisesti ja käytänteet vaihtelevat. Korjaavia toimenpiteitä tarvitaan etenkin johtamisen ja rakenteiden osalta.
Mediakasvatusfoorumissa julkaistaan 23.5.2023 Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) ja Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen yhteistyössä toteuttama selvitys, joka käsittelee mediakasvatuksen nykytilaa suomalaisissa kunnissa. Tutkimuksessa tarkastellaan mediakasvatusta etenkin poikkihallinnollisuuden ja johtamisen näkökulmista. Tavoitteena on kartoittaa kuntien mediakasvatuksen edistämiseen liittyviä haasteita ja sekä koota yhteen hyviä käytäntöjä.
Tutkimusta varten on haastateltu ryhmähaastatteluin lähes kolmekymmentä viranhaltijaa. Asiantuntijat työskentelevät kahdeksassa erikokoisessa kunnassa eri puolilla Suomea.
Haasteena poikkihallinnollisuus ja strategian puute
Selvityksessä tarkastelluissa kunnissa mediakasvatus on pääosin vakiintunut osaksi opetus- ja sivistystoimen työtä. Erityisen vahvasti mediakasvatus on huomioitu varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja kirjastoissa, ja näiden toimijoiden välillä on myös säännöllistä ja suunnitelmallista yhteistyötä.
Mediakasvatuksen johtamisen haasteet liittyvät vahvasti poikkihallinnollisen toiminnan johtamiseen kuntaorganisaation sisällä. Kaikissa kunnissa ei ole kokonaiskuvaa siitä, mitkä kaikki tahot tekevät mediakasvatusta ja mitä toimenpiteitä sen edistämiseksi tulisi tehdä. Mediakasvatus tai medialukutaito eivät myöskään juuri näy kuntatason strategioissa.
Vaikka aikuisten medialukutaidon tärkeys tiedostetaan kunnissa, sen edistämiseen on vasta vähän systemaattisia toimenpiteitä. Haastatteluiden perusteella kunnissa kaivataan kokonaiskoordinaation ottavaa tahoa sekä valtakunnan tason ohjeistusta ja tukea. Lisäksi apua tarvitaan esimerkiksi mediakasvatuksen kytkemisessä vahvemmin kuntalaisten osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen. Organisatorisesti tätä tukisi poikkisektoraalinen yhteistyö, esimerkiksi kunnan sivistyssektorin nykyistä vahvempi kytkös hyvinvointisektoriin.
Selvityksen mukaan mediakasvatuksen ja medialukutaidon lisääminen kuntien strategiaan parantaisi toiminnan suunnitelmallisuutta. Tätä kautta kunnissa tehtävä mediakasvatus tulisi näkyvämmäksi ja mahdollisesti paremmin resursoiduksi. Mediakasvatustyön johtamista tukisivat myös toiminnan lakisääteisyys sekä sivistystoimialan ylimmän johdon ja poliittisen päätöksenteon sitoutuminen. Lisäksi tärkeänä nähdään henkilöstön mediakasvatuksellinen osaaminen, jonka toteutumista seurataan järjestelmällisesti.
Medialukutaitojen edistäminen ja johtaminen kunnissa (pdf)
Lisätietoja
Anna Kanerva, erikoistutkija
puh. 050 302 1414
etunimi.sukunimi@cupore.fi
Katja Oksanen-Särelä, tutkija
puh. 050 505 6414
etunimi.sukunimi@cupore.fi
Lauri Palsa, erityisasiantuntija
puh. 050 411 6212
etunimi.sukunimi@kavi.fi