Taide- ja kulttuuriviraston tuoreen selvityksen mukaan mediakasvatusta ei voi vuodesta 2027 alkaen enää opiskella pääaineena suomalaisissa yliopistoissa, ja lähes kaikki sivuainekokonaisuudet on lakkautettu. Kehityssuunta ei tue kansallisia eikä eurooppalaisia tavoitteita medialukutaitojen edistämisestä.
Selvitys ja sen suositukset perustuvat Taide- ja kulttuuriviraston tammikuussa 2026 järjestämiin, korkeakoulujen työntekijöille suunnattuihin keskustelutilaisuuksiin sekä niihin liittyneeseen tiedonkeruuseen.
”Suomella on ollut vahva kansainvälinen maine mediakasvatuksen edelläkävijänä, mutta sen ydinosaamista ollaan romuttamassa ajamalla tutkintokoulutus alas”, sanoo viraston Mediakasvatus ja ikärajat -osaston johtaja Leo Pekkala. ”Samaan aikaan medialukutaidon merkitys kasvaa yhteiskunnassa, koulutuksessa ja työelämässä. Kansalliset ja EU-tason linjaukset korostavat medialukutaidon tarvetta sekä ihmisten elämässä että kokonaisturvallisuudessa. Nyt koulutustarjonta ja yhteiskunnallinen tarve kulkevat eri suuntiin.”
Osaajapula näkyy jo työelämässä
Mediakasvatuksen ammattilaisia palkkaavissa organisaatioissa asiantuntijapulaa on jo havaittu, ja jatkossa alan osaajia on entistä vähemmän. Viimeinen mediakasvatuksen maisteriohjelma päättyy Lapin yliopistossa vuonna 2027 ja sivuainekokonaisuus Itä-Suomen yliopistossa lakkaa vuonna 2026. Tämän jälkeen Lapin yliopistoon jää alan viimeinen oma sivuainekokonaisuus.
Tarjolla on pääosin vain yksittäisiä kursseja, mikä heikentää asiantuntijuuden kehittymistä ja kaventaa alan osaamispohjaa. Samalla opinnäytetöiden ja tohtorikoulutettavien määrä on vähäinen, mikä rapauttaa alan koulutuksellista ja tutkimuksellista perustaa.
”Digitaaliset alustat ja sovellukset edellyttävät kriittistä medialukutaitoa. Se ei rakennu itsestään, vaan edellyttää mediakasvatusta. Kun korkeakoulutusta alalla ei ole, mistä tulevat alan ohjaajat”, kysyy yksi keskustelutilaisuuksiin osallistuneista, professori Sirkku Kotilainen Tampereen yliopistosta.
Taustalla rahoitusleikkaukset ja rakenneuudistukset
Koulutuksen supistumiseen ovat vaikuttaneet muun muassa rahoitusleikkaukset ja korkeakoulujen rakenteelliset muutokset. Uhattuna ovat paitsi tutkinto- myös täydennyskoulutukset. Esimerkiksi opetustoimen henkilöstökoulutuksen rahoitus valtiolla lakkautettiin vuonna 2025, mikä on suoraan heikentänyt työssä olevien opettajien mahdollisuuksia päivittää osaamistaan medialukutaidosta.
Korkeakouluissa nopean valmistumisen painottaminen on vähentänyt opiskelijoiden mahdollisuuksia valita mediakasvatuksen kaltaisia, usein valinnaisia opintoja. Resurssien väheneminen on myös vaikeuttanut koulutusten kehittämistä ja yhteistyötä.
Selvitys esittää suosituksia osaamisen turvaamiseksi
Selvityksessä listataan konkreettisia suosituksia osaamisen ja koulutuksen turvaamiseksi. Tilanteen korjaaminen edellyttää, että medialukutaito ja sitä edistävä mediakasvatus tunnistetaan strategisiksi osaamisalueiksi ja niiden asemaa vahvistetaan korkeakoulutuksessa.
”Mediakasvatus edistää osallistujien digitaitoja ja kriittistä suhtautumista esimerkiksi generatiiviseen tekoälyyn median tarjoamissa sisällöissä. Siksi mediakasvatus olisi strategisesti tärkeää”, muistuttaa Kotilainen.
Korkeakoulujen välistä yhteistyötä lisäämällä mediakasvatuksen opintoja voitaisiin tarjota nykyistä laajemmin yhteisinä opintokokonaisuuksina. Samalla tarvitaan pysyviä rakenteita täydennyskoulutukselle, jotta eri alojen ammattilaiset voivat päivittää osaamistaan muuttuvassa mediaympäristössä.
Mediakasvatusosaamista on tehtävä näkyvämmäksi myös työelämässä, jotta sen merkitys tunnistetaan paremmin rekrytoinneissa ja osaamisvaatimuksissa.