Pohjoismaiden ministerineuvoston uusi pohjoismainen medialukutaitotutkimus Nordic Media Literacy Survey kokoaa ensimmäistä kertaa yhteen vertailukelpoista tietoa eri Pohjoismaiden medialukutaidosta. Tulosten mukaan pohjoismaalaisten medialukutaito on hyvä, mutta eri ikäryhmien välillä on suuret osaamiserot.
Tutkimuksen ovat toteuttaneet Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin mediakasvatusviranomaiset, ja siihen osallistui yli 12 000 pohjoismaalaista.
Tärkeää kriisinkestävyyden ja demokratian kannalta
Kolmasosa 16-44-vuotiaista nuorista aikuisista kokee, että heidän on vaikea pysyä ajan tasalla uutisista. Noin viidesosa yli 55-vuotiaista ei pyri varmentamaan vääräksi epäilemänsä uutissisällön todenperäisyyttä. Esimerkit osoittavat, että Pohjoismaissa on syytä jatkaa panostuksia medialukutaidon kehittämiseen.
– Medialukutaito on tärkeä osa pohjoismaisten yhteiskuntien resilienssiä. Kriisinkestävyys ja demokratia vahvistuvat, kun opetamme sekä lapsille että aikuisille lähdekritiikkiä ja annamme heille välineitä, joiden avulla he voivat havaita vaikuttamisyritykset ja valeuutiset. Tutkimus on tärkeä askel kohti sitä, että näitä kysymyksiä voidaan jatkossa analysoida ja käsitellä entistä tehokkaammin pohjoismaisella tasolla, sanoo opetus- ja kulttuuriministeri sekä pohjoismaisesta yhteistyösta vastaava Anders Adlercreutz.
Yleisesti tutkimus osoittaa, että Pohjoismaat ovat hyvin samankaltaisia, vaikka erojakin on. Suurimmat erot eivät kuitenkaan ole maiden vaan eri ikäryhmien välillä.
– Nuoremmat elävät enemmän digimaailmassa, kun taas vanhemmat tuntevat paremmin perinteiset mediat. Tietämys ja ymmärrys erityyppisistä medioista, niiden toiminnasta ja sen vaikutuksista sisältöihin on tärkeää sekä lähdekritiikin että lähteiden luotettavuuden näkökulmasta, sanoo Ruotsin mediaviranomaisen analyytikko ja tutkimushankkeen päällikkö Catharina Bucht.
Ainutlaatuinen panostus
Tutkimuksen tarkoituksena oli saada käsitys Pohjoismaiden väestön medialukutaidosta ja luoda tietopohja medialukutaidon edistämiseen. Tutkimus on ensimmäinen laatuaan, ja se valottaa mediaosaamista, -taitoja ja -asenteita.
– Pohjoismaat edistävät aktiivisesti medialukutaitoa. Sen sijaan meillä ei ole ollut yhteistä tietopohjaa, joka kuvaa väestön todellista osaamista. Mitkä osa-alueet tarvitsevat vahvistusta? Entä minkä väestöryhmien osaamista pitää kehittää? Nyt julkaistu tutkimus voi tarjota lisävalaistusta asiaan, Catharina Bucht sanoo.
Lue lisää tuloksia raportista