Risto Jarva -seura 40 vuotta: Nainen uuden aallon elokuvassa

05.09.2018 - 16.12.2018
Suomalaisessa 1960-luvun elokuvassa nousivat esiin uudet naishahmot.

Eeva Kurki kiteyttää: ”Naisasialla oli Suomessakin tärkeä asema 1960-luvun sosiaalista ja sukupuolten välistä tasa-arvoa sekä seksuaalista vapautumista vaativassa muutosliikehdinnässä. Vuonna 1966 perustettu Yhdistys 9 erosi aiemmista suomalaisista naisasiajärjestöistä radikaalisti myös siksi, että toiminnassa oli mukana miesaktiiveja. Tämä saattoi rohkaista nuoremman polven miesohjaajia luomaan elokuviinsa uudenlaisia naiskuvia koulukotitytöistä turhautuneisiin kotirouviin, päästämään heitä pois hellan ja kukkaron välistä. Käsikirjoittajien joukossa on naisiakin, tärkeimpänä Yhdistys 9:n perustajajäseniin kuulunut Marja-Leena Mikkola, joka oli vahvasti mukana Ylioppilasteatterissa – aikakauden keskeisessä kulttuuri-ilmapiirin rakentajassa.”

Mikko Niskanen jatkoi yhteistyötä nuoren sukupolven kanssa Lapualaismorsiamessa (1967), jonka arvo kulttuuridokumenttina on tavaton. Yksi käsikirjoittajista oli Marja-Leena Mikkola, ja päärooleissa olivat Kristiina Halkola, Kirsti Wallasvaara ja Aulikki Oksanen.

Jaakko Pakkasvirran Vihreä leski (1968) toi suomalaiseen elokuvaan uuden aiheen: nukkumalähiön ja vieraantuneet kotirouvat. Eija Pokkinen tulkitsi herkästi naista, joka etsii itseään statuslähiön elintasosymbolien siimeksessä.

”Koulukodin taffein gimma” oli Filmihullu-lehden näytenumeron otsikko Timo Bergholmin Punahilkkaa (1968) käsittelevään osastoon. Kristiina Halkola tulkitsi unohtumattomasti nuorta kapinallista. Toisena käsikirjoittajana oli Eija-Elina Bergholm.

Maunu Kurkvaara oli uuden aallon pioneereja Suomessa. Punatukka (1969) oli hänen viides värielokuvansa, ja nimiroolin tulkitsi hänen tähtilöytönsä Tarja Markus. Pääteemana oli urbaani vieraantuneisuus; perinteinen luontosuhdekin oli löydettävä uudelleen.

Ensimmäinen suomalainen scifi-elokuva, Risto Jarvan Ruusujen aika (1969), kiertyi sekin naispäähahmon ympärille. Vertigo-vaikutteisen kaksoisroolin tulkitsi Ritva Vepsä tutkivan dokumentaristin lähestyessä 1960-lukua tulevaisuuden näkövinkkelistä.

Jaakko Pakkasvirta oli parhaimmillaan Kesäkapinassa (1969), jonka käsikirjoittajiin kuului pääosan esittäjä Titta Karakorpi. Valokuvamallin tarina tarjosi lähtökohdan mediakritiikille, jossa godardilaiset vaikutteet ovat ilmeiset, niin myös omintakeiset suomalaisoivallukset.

Ohjelmassa esitetään myös lyhytelokuvat Nainen ja yhteiskunta (1968), Eläköön nuoruus! (1968), Kaupungin vapaus (1967), Vanhan valtaus (1968) ja Ampumarata (Eila Kaarresalo-Kasari, 1969).

Näytöksissä on paikalla vieraita: Punatukka-näytökseen saapuu näyttelijä Tarja Markus, Ruusujen aika -näytökseen näyttelijät Titta Karakorpi ja Tarja Markus, ja Ruusujen aika -elokuvassa vierailee näyttelijä Eija Pokkinen.

Antti Alanen

In memoriam Jaakko Pakkasvirta (1934–2018).


Risto Jarva -Seura 40 vuotta: teemaviikonloppu ”Nainen uuden aallon elokuvassa” Orionissa lauantaina ja sunnuntaina 8.–9.9.2018. Vieraina Marja-Leena Mikkola, Aulikki Oksanen, Kristiina Halkola, Eero Melasniemi, Eija-Elina Bergholm, Timo Bergholm, Titta Karakorpi-von Martens, Eija Pokkinen, Eila Kaarresalo-Kasari, Tarja Markus ja Kaisa Korhonen.