ONNEA VIRO 100 VUOTTA!

04.10.2018 - 05.12.2018
Virolaisen elokuvan parhaita saavutuksia yli 100 vuoden ajalta nähdään Orionissa maan itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi.

Aluksi esittelemme virolaisen elokuvataiteen "ensimmäisiä". Lahjakas ja tuottelias valokuvaaja Johannes Pääsuke (1892–1918) oli myös ensimmäinen virolainen elokuvantekijä. Pääsukelta esitetään dokumentti Matka halki Setomaan (1912/1913) ja oman aikansa tärkeä poliittinen pilaelokuva Karhujahti Pärnumaalla (1914). Konstantin Märskan Tallinnan tori (1926) oli ensimmäinen virolainen kokeellinen elokuva ja trikkielokuva. Mukana on myös Viron ensimmäisen luontoelokuva, Vladimir Parvelin Vilsandin lintumaa (1937), ensimmäinen heimoelokuva, Vladimir Parvelin Liivinmaan rannikolta (1940), sekä näyte Hardi Volmerin tekeillä olevasta fiktioelokuvasta Johannes Pääsuken todellinen elämä (2019).

Rainer Sarnetin November (2017) antaa kuvan tai vääristyneen peilikuvan 1800-luvun puolivälin maaseudun elämästä. Mustavalkoinen Marraskuu on poeettisen groteski runoelma varkaista, noidista, haltijoista ja irstailijoista, jotka toisinaan toimivat yhdessä itse Pirun kanssa… Ja kuitenkin kyseessä on myös tarina tavoittamattomasta rakkaudesta. Pohjana oleva Andrus Kivirähkin romaani on suomennettu nimellä Riihiukko eli marraskuu.

Arvo Kruusementin Kevät (1969) kertoo 1800-luvun lopun koululaisten tarinoita. Se on lyyrinen ja seikkailullinen elokuva ensimmäisen rakkauden syttymisestä, yksi virolaisten rakkaimmista elokuvista kautta aikojen. Oskar Lutsin kirja Arno ja kumppanit (Kevade) on myös suomennettu.

Theodor Lutsin debyyttielokuva Nuoret kotkat (1927) käsittelee yllättävän lämpimällä huumorilla Viron vapaussotaa 1918–1920. Historiallisen seikkailuelokuvan käsikirjoittaja, kuvaaja, ohjaaja ja tuottaja Luts (1896–1980) oli 1930-luvulla tunnettu elokuvantekijä myös Suomessa. Näemme nyt elokuvasta vuonna 2018 restauroidun version.

Nuoren ohjaajan Martti Helden traaginen ja lyyrinen debyytti Ristituulessa (2014) kuvaa vuoden 1941 kyydityksiä ja sen seurauksia.

Peeter Simmin kehitystarina Mitä kylvät... (1980) käsittelee kolhoosien perustamisvuosia 1940-luvun lopussa ja 1950-luvun alussa. Pääosassa Arvo Kukumägi, Viron tunnetuimpia elokuvanäyttelijöitä.

Kaljo Kiiskin ja Juli Kunin seikkailullinen ja romanttinen väärinkäsityskomedia Varo kurveja (1959) hahmottaa 1950-luvun lopun Neuvosto-Viron poliittisesti vapaampaa kautta.

Sulev Keedusin Georgican (1998) pääjuoni tapahtuu neuvostotukikohdassa yksinäisellä saarella. Se on filosofinen eksistenssidraama, yksi kaikkien aikojen Top 10 -elokuvista Virossa.

Veiko Õunpuu on siirtänyt Mati Untin romaanin tapahtumat Syystanssi-elokuvassaan (2007) 1970-luvun Tallinnan Mustamäeltä 2000-luvun alun Lasnamäelle. Se ei ole tyypillinen kirjallisuusfilmatisointi. Untin romaani on myös suomennettu.

Grigori Kromanovin Kuolleen alppikiipeilijän hotelli (1979) on filmatisointi Arkadi ja Boris Strugatskin scifiromaanista. Kulttielokuva sai kymmeniä miljoonia katsojia ympäri Neuvostoliittoa.

Jaak Lõhmus

sarjan kuraattori


Yhteistyössä: Eesti Filmi Instituut, Eesti-Maja – Viro-keskus, Rahvusarhiivi Filmiarhiiv, Tuglas-seura ry, Viron kulttuuri-insituutti (Eesti instituut).

Vieraina on taiteilijoita ja ammattilaisia Virosta.