Mirjami Kuosmanen

17.01.2018 - 28.03.2018
Mirjami Kuosmanen (1915–1963) oli sekä upea näyttelijä että miehensä Erik Blombergin elokuvien käsikirjoittaja, dramaturgi ja henkilöohjaaja.

F. E. Sillanpään romaaniin perustuva Miehen tie (1940) jäi viimeiseksi elokuvaksi Nyrki Tapiovaaralle, joka kaatui talvisodan etulinjassa. Mirjami Kuosmanen sai ensimmäisen suuren pääroolinsa intohimoisena Vormiston Almana. Erik Blomberg oli tuottaja ja kuvaaja, ja ohjauksen saattoi loppuun Hugo Hytönen.

Edvin Laineen ura oli epätasainen, mutta eteläpohjalaisen Artturi Leinosen romaaniin perustuvassa esikoisohjauksessaan Yrjänän emännän synti (1943) hän loi rohkean ja aistillisen naiskohtalon kuvauksen. Nimiroolissa oli Kuosmanen parhaimmillaan.

Erkki Uotilan ja Yrjö Nortan Fenno-Filmille ohjaama melodraama Sinä olet kohtaloni (1945) nähdään Orionissa ensimmäistä kertaa. Mustasukkaisuustarinan aiheena on kirjaimellisesti sukupuolten taistelu, osapuolina viulutaiteilija (Uotila) ja hänen vaimonsa (Kuosmanen). Arvostelijat eivät olleet varmoja siitä, oliko lopputulos farssi vai tragedia.

Blomberg kuvasi viisi elokuvaa Ruotsissa, jossa hänet tunnettiin nimellä Hets-Erik. Ivar Johanssonin elokuvassa Elämää suomalaismetsissä (Livet i finnskogarna, 1947) Ainon roolin tulkitsi Kuosmanen. Dagens Nyheter kiitti koskenlaskun, metsäpalon ja jokivarren tanssilavan kuvausta: "Blombergin kamera vangitsee ihmeelliset luonnonmaisemat upeasti".

Roland af Hällströmin Fenno-Filmille ohjaamat rikoksen ja seksin melodraamat tarjosivat ajankuvaa sodanjälkeisestä ilmapiiristä, kuvaajana Esko Töyri ja säveltäjänä Tapio Ilomäki. Elokuvassa Läpi usvan (1948) Leif Wager sortuu viinaan ja seksiin, kärsijöinä naiset (Mirjami Kuosmanen sekä Gunvor Sandkvist elokuvadebyytissään).

Michael Powell lupautui nimelliseksi tuottajaksi ystävänsä Jack Witikan Lappi-elokuvaan Aila – Pohjolan tytär (1951), tuottajakumppanina Blomberg ja päärooleissa Mirjami Kuosmanen ja Tapio Rautavaara. Tulosta verrattiin King Vidorin hullun rakkauden kuvaukseen Kaksintaistelu auringossa. Upeasta kuvauksesta Blomberg sai Jussin.

Blomberg ja Kuosmanen eivät olleet lopputulokseen tyytyväisiä, mutta kun Kuosmanen näki unen, jossa noiduttu nainen muuttuu valkoiseksi poroksi ja rakkaus on kuolema, syntyi Valkoinen peura (1952), tunnetuin suomalainen elokuva ennen Aki Kaurismäkeä. Cannesissa se sai Prix international du film légendaire -palkinnon; juryn puheenjohtajana oli Jean Cocteau.

Kuosmanen sai avaimen Maria Jotunin novelleihin perustuvaan elokuvaan Kun on tunteet (1954). Blombergin ohjaamassa elokuvassa on 14 päähenkilöä ja yhtä monta huippunäyttelijää; Sakari Toiviainen vertaa vinjettien yhteenpunomisen taituruutta Max Ophulsiin.

Antti Alanen

Vieraana Erkka Blomberg 17.1., 21.3. ja 4.4.