Dokumenttielokuvasarja: Sanokaa mitä näitte

03.10.2018 - 26.12.2018
Toimittaja ja kriitikko Harri Römpötin Sanokaa mitä näitte -kirja esittelee suomalaisen dokumenttielokuvan kehitystä 1990-luvulta nykypäivään.

30 vuodessa kerrontatyylit ja -keinot ovat räjähtäneet kuin kaleidoskoopissa. Yleisin kirjan herättämä kysymys on ollut, missä elokuvia voisi nähdä. Orionin sarja tarjoaa vastaukseksi pienen sikermän.

Kirjan ja sarjan nimi tulee Kiti Luostarisen elokuvasta Sanokaa mitä näitte (1993). Mikä olisi sopinut paremmin, kun haastatellaan dokumenttien tekijöitä? Luostarisen elokuva ja Anu Kuivalaisen Orpojen joulu (1994) olivat keskeisiä henkilökohtaisen dokumentin synnyssä.

Elokuvan laatu ja merkitys eivät ole pituudesta kiinni. Siitä tarjoavat todisteita muun muassa Markku Lehmuskallion Pohjoisten metsien äänet (1973), Mika Taanilan RoboCup99 (2000), Miia Tervon Lumikko (2009), Hannes Vartiaisen ja Pekka Veikkolaisen Hanasaari A (2009) sekä Seppo Rustaniuksen Sodan silmät 1918 (2018).

Dokumentti voi kiteyttää ajan ja tilanteen tehokkaammin kuin sepite. Susanna Helken ja Virpi Suutarin Joutilaat (2001) kertoo nuorisotyöttömyydestä kolmen kainuulaisen kautta yhä ajankohtaisesti. Eläimen ja ihmisen yhteistyötä kuvaava Jätkät (2006) edustaa maan ohjaajien kärkikaartiin myös fiktiossa nousseen Selma Vilhusen tuotantoa.

Mika Ronkaisen Huutajat (2003) kuvaa yhtä esimerkkiä luovasta hulluudesta, joka rehottaa suomalaisessa populaarimusiikissa ihailtavan runsaana ja villinä.

Suomalaiset dokumentaristit ovat suunnanneet myös ulkomaille. Arto Halosen Karmapa – jumaluuden kaksi tietä (1998) selvitti tiibetiläisen pyhyyden perimystä ja ärsytti Kiinaa. Markku Heikkisen Ukko ja akka (2009) eivät ehkä ole yhtä pyhiä ihmisiä mutta ansaitsevat myös arvon.

John Websterin Pölynimurikauppiaat (1993) on noussut kulttielokuvaksi vähän samaan tapaan kuin Matti Ijäksen Katsastus fiktion puolella. Jouko Aaltonen tunnetaan musiikkidokumenteistaan, mutta hän aloitti kuvaamalla itäisiä sukulaiskansoja muun muassa Paluu taigalle -elokuvassa (1994).

Katja Gauriloff sekoitti hienosti henkilökohtaista ja yleistä historiaa sekä perinteistä dokumenttia ja animaatiota Kuun metsän Kaisassa (2016).

Sarjaan on yritetty mahduttaa edustava otos kirjassa olevien ohjaajien työstä. Monilta on mukana keskeinen klassikko, joiltakin melkoinen harvinaisuus. Pirjo Honkasaloa esiteltiin Orionissa toukokuussa omassa sarjassaan.

Harri Römpötti


Harri Römpötti: Sanokaa mitä näitte – suomalaiset dokumenttielokuvan tekijät kertovat (Art House 2018) -kirja on myynnissä Orionin lipputiskillä.