Angelika Unchained

02.05.2018 - 04.08.2018
Enkelten markiisittaren saaga on äärimmilleen vietyä seikkailuromantiikkaa.

1600-luvulla kovia kokeva aatelisnainen Angelika on kirjailija Anne Golonin (1921–2017) sisukas luomus. ”Puoliksi enkeli, puoliksi paholainen – täydellinen nainen”, takakansiteksti mainosti. Bernard Borderien elokuvasovitukset nivoutuivat viihderomaanien sarjaan monin tavoin. Syksyllä 1968 Tammi ja Kino-Filmi järjestivät kilpailun, jossa Suomen Angelikaksi valittiin helsinkiläinen Maj-Lis Kurkaa. Angelikalle on kertynyt kotimaista merkitystä myös Sofi Oksasen varhaisena innoittajana ja Aki Kaurismäen Tulitikkutehtaan tytön arjen vastavoimana.

Angelika (1964), Angelika – enkelten markiisitar (1965), Angelika ja kuningas (1966), Angelika ja merirosvo (1967) ja Angelika ja sulttaani (1968) muodostavat ehyen sarjan, jossa Angelikan (Michèle Mercier) ja mystisen Joffrey de Peyracin (Robert Hossein) kaunotar ja hirviö -jännite kestää cliffhangerista toiseen. Toimintaa ja kipeitä tunteita vyöryttävä taru etenee Aurinkokuninkaan hovista Pariisin alamaailmaan ja trendikkäästä kaakaokuppilasta Marokon sulttaanin haaremiin. Elokuvatutkija Tanja Sihvosen mukaan sarjan naisnäkökulma ja eroottinen lataus avaavat aiheita, jotka historiallisissa elokuvissa yleensä jäävät pimentoon. Äärimmäisyyksiä ja koreilua rakastavan tyylin kruunaa leveä Dyaliscope-kuvaus. Sivuosia komistavat Jean Rochefort (1930–2017), Giuliano Gemma ja Jean-Louis Trintignant.

Suosittu sarja katkesi, kun korvaamaton Michèle Mercier jätti roolinsa. Bernard Borderie alkoi filmata Juliette Benzonin 1400-luvulle sijoittuvaa Catherine-saagaa, ja kriitikoidenkin tuli äkkiä ikävä Angelikaa. Katso-lehden Markku Tuulen mukaan Catherine (1969) oli edeltäjäänsä ”vähemmän vaarallinen”, sillä ”kiinnostava sadomasokistinen lataus” puuttui. Keskiaikakuvausta ei voi moittia ainakaan 1960-lukulaisten rajujen kuvioiden puutteesta. ”On vihjeitä ja näytteitä narkotismista, lesbolaisuudesta ja jopa ylioppilaskapinoinneista”, HS:n Paula Talaskivi päivitteli.

Mercier esiintyi heti Angelikojen jälkeen samankaltaisessa mutta astetta rohkeammassa roolissa Christian-Jaquen Lady Hamiltonissa (1968). Väljästi 1800-luvun taitteen tositapahtumia ja Alexandre Dumas’n romaania sovittavassa tarinassa Emma Lyon kipuaa paimentytöstä aina amiraali Nelsonin puolisoksi. Eksploitaatiotuottaja Wolf C. Hartwig (1919–2017) piti huolen, että mukana on lesboromanssi Napolin kuningattaren (Nadja Tiller) kanssa.

Jo ennen Angelikaa Mercier oli nähty periodiseikkailussa John Gillingin Rantarosvoissa (Fury at Smugglers' Bay, 1961) Peter Cushingin ja Bernard Leen (Bond-elokuvien M) rinnalla. Ensimmäisen Panascope-formaatissa filmatun elokuvan kuvasi Harry Waxman (Uhrijuhla), miljöönä 1700-luvun haaksirikkojen ja salakuljettajien Cornwall.

Lauri Lehtinen, Antti Suonio

Sarjan avausnäytöksen Angelika ke 2.5. alustaa Turun yliopiston mediatutkimuksen professori Susanna Paasonen.