50 vuotta sitten: Elokuvavuosi 1967

02.05.2017 - 13.08.2017
Vuonna 1967 vietettiin “rakkauden kesää” tunnuslauseina “flower power” ja “make love not war”.

Vuoden tunnussäveliä loivat Scott McKenzie (“San Francisco”), The Beatles (Sgt. Pepper’s Lonely Hearts Club Band, “All You Need Is Love”) ja esikoisalbuminsa julkaisseet The Doors, Jimi Hendrix, Pink Floyd ja Velvet Underground. Tapahtui psykedelian läpimurto. Hair sai ensi-iltansa. Suomessa oli kaikkien aikojen popvierailuvuosi, eturivissä Cream ja Hendrix. Minihame tuli muotiin.

Kuuden päivän sodassa Israel tuhosi hyökkäystä valmistelleen Egyptin ilmavoimat ja valloitti Siinain. USA pommitti Vietnamia kivikauteen, ja sodanvastaiset mielenosoitukset paisuivat jättiläismäisiksi, samoin rotumellakat. Muhammad Ali kieltäytyi aseista, ja häneltä riisuttiin mestarin vyö. Che Guevara surmattiin Boliviassa. Biafra itsenäistyi, ja nälänhätä uhkasi miljoonia. Kreikassa tapahtui sotilasvallankaappaus. Juri Andropov tuli KGB:n johtoon. Englanti ja Irlanti anoivat EEC:n jäsenyyttä.

Helsingissä paljastettiin Eila Hiltusen Sibelius-monumentti ja avattiin Asematunneli, Makkaratalo ja Kaupunginteatteri. Pussimaito tuli myyntiin ruokakaupoissa.

Arthur Pennin Bonniesta ja Clydesta (Bonnie and Clyde) tuli uuden Hollywoodin ja entistä rajumman väkivaltakuvauksen tienraivaaja. 1930-luvun lamakauden nuorista rosvoista (Warren Beatty, Faye Dunaway) tuli vastakulttuurin symboleja ja kansainvälisen vaatemuodin esikuvia.

Pier Paolo Pasolini tarkasteli ihmiskunnan suuria myyttejä. Sofokles-tulkinta Oidipus (Edipo re, pääosissa Franco Citti, Silvana Mangano, Alida Valli) heijasteli “sen kauhun asteittaista ja traagista paljastumista, jota sankari kantaa sisimmässään, kuten kukin meistä kantaa salaisen kohtalonsa taakkaa” (Peter Bondanella).

Robert Bresson oli tuotteliaimmillaan. Georges Bernanosin tarinaan perustuva mestariteos Mouchette on harras ja ankara tutkielma kiusatun 14-vuotiaan tytön kärsimystiestä Ranskan maaseudulla. Alkukuvana nähdään Jean-Luc Godardin ohjaama traileri.

Parhaaksi tshekkielokuvaksi kautta aikojen on äänestetty František Vláčilin Marketa Lazarova Vladislav Vančuran romaanin pohjalta. ”Vláčilin kamppailu aiheen parissa kesti neljä vuotta, ja se melkein tappoi hänet. Ikään kuin saman hulluuden vallassa kuin keskiaikaiset maantierosvonsa hän kuvasi määrättömästi materiaalia. Vláčil meni huonoon kuntoon, vahvisti itseään alkoholilla, romahti ja muuttui partaiseksi luurangoksi. Samalla vimmalla hän kävi leikkaustyöhön, kunnes tuloksena oli tshekkielokuvan kaunein ja hurjin spektaakkeli, jonka ainoa vastine voisi löytyä Griffithin varhaisista suurelokuvista tai Bergmanin Seitsemännestä sinetistä" (Josef Skvorecky).

Jugoslaviasta nousi maailman huomion kohteeksi kapinallinen Dušan Makavejev, jonka elokuvissa oli eroottista latausta ja satiirista montaasia. Sydämenasiassa (Ljubavni slucaj ili Tragedija sluzbenice) kollaasin elementteihin punoutui puhelinvaihteen hoitajaneidon tragedia.

Unkarilaisen Miklós Jancsón neuvostoliittolaista yhteistuotantoelokuvaa Punaiset ja valkoiset (Csillagosok, katonák) ei käytännössä esitetty Neuvostoliitossa. Hypnoottisen vangitseva ja aatteeton kuvaus taistelukentän armottomista laeista vuoden 1919 sisällissodassa kuvattiin Volgan äärettömilla lakeuksilla.

Aleksandr Askoldovin ainoaksi elokuvaksi jäi Komissaari (Komissar, 1967/1988), järisyttävä sisällissotakuvaus sekin. Se hyllytettiin Neuvostoliitossa ja sallittiin vasta glasnostin myötä. ”Näin tämän elokuvan kerran ikään kuin unissani. Jos minulle olisi sanottu, että saan tehdä tämän elokuvan ja sen jälkeen minut teloitettaisiin, olisin siitä huolimatta tehnyt sen” (Askoldov).

Japanilaisen Masaki Kobayashin Laskeva aurinko (Joi-uchi), pääosissa Toshiro Mifune ja Tatsuya Nakadai, on samuraielokuvista suurimpia. Ylpeä samurai kieltäytyy alistumasta lääninherran mielivaltaan; taistelukohtauksia pohjustavat intensiiviset mietiskelevät jaksot.

Murray Lernerin Festival-dokumentin aiheena ovat Newport Folk Festivalin suuret vuodet 1963–1966, jolloin mm. Bob Dylan siirtyi akustisesta sähkökitaraan. Esiintyjäkaartiin kuuluvat Joan Baez, Son House, Buffy Sainte-Marie ja kymmenet muut huippuartistit.

Walt Disney oli kuollut, mutta sitä ennen hän ehti valvoa loppuun asti Rudyard Kiplingin tarinoihin perustuvan Viidakkokirjan (The Jungle Book), joka kertoo susien kasvatiksi joutuneen intialaisen Mowgli-pojan seikkailuista. Ote oli uudella tavalla rento ja hahmot ikimuistoisia: pantteri Bagheera, Baloo-karhu, pythonkäärme Kaa ja viidakon valtias, tiikeri Shere Khan.

Risto Jarvan modernistinen Työmiehen päiväkirja on suomalaisen elokuvan uuden aallon jännittävimpiä saavutuksia. Ritvan ja Juhanin (Elina Salo, Paul Osipow) avioliitto peilaa yhteiskunnallisia jännitteitä ja kansakunnan historian kipeitä muistoja. Teos tarjosi itsenäisyyden 50-vuotisjuhlintaan rehellisen ja epäsovinnaisen näkökulman

Antti Alanen