Suomalaiset mestarikuvaajat: Felix Forsman

Maa: 
Suomi
Tekstitykset: 
suom. tekstit/svensk text
Ikäraja: 
K7
Kesto: 
yht. 91 min
Teemat: 
SUOMALAISET MESTARIKUVAAJAT
Lisätieto: 
Cinema Paris 1937 eli viattomuus vaarassa (Pia Andell, 1995, 27 min), Puolustusvoimain katsaus 49 (1942, 11 min), Puolustusvoimain katsaus 52 (1942, 15 min), Göringin sauva (Pia Andell, 2010, 38 min)
Felix Forsmanin satavuotismuistoa kunnioitetaan erikoisohjelmalla, jossa nähdään Pia Andellin dokumenttielokuvat Cinema Paris 1937 (1995) ja Göringin sauva (2010) sekä Forsmanin maailmanhistorialliset dokumentaatiot, joissa kuvataan Hitlerin vierailua Suomessa ja marsalkka Mannerheimin vastavierailua (Puolustusvoimain katsaukset 49 ja 52 vuodelta 1942).

Cinema Paris 1937 eli viattomuus vaarassa

Suomi 1995. Tuotantoyhtiö: Yle TV1. Tuotannonjohto: Marjaana Mykkänen. Ohjaus ja käsikirjoitus: Pia Andell. Kuvaus: Torsten Carlander (arkistoaines), Keijo Reini ja Tapani Sillanpää (haastattelut). Leikkaus:Janne Mannersalo. Ääni: Timo Rantalainen, Urpo Ikonen. Kuvaussihteeri: Seija Pajanne. Teknistä tietoa: 27 min / Betacam.

Historiallisen dokumenttifilmin luovan käytön parhaimmistoon Suomessa kuuluvan Pia Andellin dokumenttielokuva kertoo 20-vuotiaan Felix Forsmanin ja 27-vuotiaan Hannu Lemisen elokuvaopinnoista ja muista seikkailuista Pariisissa vuonna 1937. Aineistona Andellilla on ollut Forsmanin matkakertomus tekstien ja piirrosten kera. Samana vuonna pidetystä Pariisin maailmannäyttelystä ja kansainvälisestä elokuvakongressista filmiä otti Torsten Carlander.

Göringin sauva

Suomi 2010. Tuotantoyhtiö: Of Course My Films. Tuottaja, ohjaaja ja käsikirjoittaja: Pia Andell. Kuvaus: Pekka Uotila, Felix Forsman (arkistoaines). Leikkaus: Tuuli Kuittinen. Lavastus: Marjaana Rantama. Äänisuunnittelu: Kirsi Korhonen. Musiikki: Pessi Levanto. Kertojat: Martin Bahne. VET: 77075 – S – 38’

Göringin sauva on Pia Andellin taidokas dokumentti TK-kuvaaja Felix Forsmanin salaisesta komennuksesta sotaa käyvään natsi-Saksaan kesäkuun lopulla 1942. Forsman määrättiin kuvaamaan Suomen marsalkka Mannerheimin vastavierailu valtakunnankansleri Adolf Hitlerin ja valtakunnanmarsalkka Hermann Göringin luona. Forsman näki lyhyellä, reilun vuorokauden kestäneellä matkallaan Berliinin, Ufan elokuvastudiot, Hitlerin Sudenpesän ja Göringin Carinhallin.

Andellin filmasi Forsmanin haastattelun ennen tämän kuolemaa 2005. Siinä Forsman kertoo, kuinka hän sai pitää kädessään marsalkan sauvaa. Göringin sauva voitti Tampereen elokuvajuhlien kotimaisen kilpailun pääpalkinnon 2010.

Puolustusvoimain katsaus 49: Hitlerin vierailu Mannerheimin 75-vuotispäivillä 4.6.1942

Suomi 1942. Tuotantoyhtiö: Puolustusvoimat. Tuotannonjohto: Heikki Parkkonen (pääesikunnan kuvaosasto). Levittäjä: Valtion tiedotuslaitos. Ohjaus: Felix Forsman ja Hannu Leminen. Käsikirjoitus: Topo Leistelä. Kuvaus: Felix Forsman, Uno Pihlström. Leikkaus: Hannu Leminen. Ääni: Pertti Kuusela, Hugo Ranta, Kurt Vilja. Esiintyjät: Risto Ryti, C. G. E. Mannerheim, Adolf Hitler, Väinö Tanner, suomalaisia kenraaleita, Waldemar Wünsche.  Filmitarkastus: 12.6.1942 – 1667 – S – 350 m / 12 min / 35 mm.

Sibeliuksen musiikin soidessa Mannerheimin erikoisjuna pysähtyy lähellä Kaukopäätä. Läheiselle Immolan sotilaslentokentälle laskeutuu lentokone, joka tuo saksalaista kenraalikuntaa. Mutta vielä kohauttavampaa on tulossa. Puolenpäivän jälkeen Saksan valtakunnanjohtaja Adolf Hitler astuu Suomen kamaralle lentokoneestaan, jonka laskutelineen pyörä savuaa ilmiliekeissä. Hitler kättelee presidentti Rytiä ja jatkaa onnittelemaan Mannerheimia. Topo Leistelän niukka selostus alkaa vasta elokuvan puolivälissä. Porilaisten marssi säestää loppumontaasia.

Puolustusvoimien ylipäällikkö Carl Gustav Mannerheim täytti 75 vuotta kesäkuun neljäntenä päivänä vuonna 1942. Puolustusvoimissa oli tehty jo jonkin aikaa filmiä Mannerheimista, mutta suunnitelmat muuttuivat, kun Adolf Hitlerin vierailu Suomeen varmistui. Elokuva-alalla tästä oli saatu esimakua, kun saksalaiset lahjoittivat peräti 40000 metriä positiivi-raakafilmiä Suomeen – käytännössä varmistaakseen onnistumisen. Sellaiset asiat kuin että Mannerheim juuri tuona päivänä nimitettiin Suomen marsalkaksi tai Helsingin Heikinkadun nimen muuttaminen Mannerheimintieksi eivät elokuvauutisiksi päässeet, ei edes se, että kesäkuun neljäs julistettiin virallisesti puolustusvoimien lippupäiväksi.

Kesäkuun alussa valmistettu Mannerheimin syntymäpäiväelokuva, jota Päämajan kapteeni Vallinheimo ja VTL:n kuvaosaston Topio Leistelä olivat valmistelleet puolustusvoimain katsaukseksi nro 48, kiellettiin päämajan tarkastuskatselussa. Tällöin Agfa-Foton raakafilmilahjoitus oli jo tiedossa – liekö se vaikuttanut asiaan.

Mannerheim-filmi päätettiin toteuttaa katsauksessa nro 49. Mikkelin päämajalle järjestettiin kolme erikoisnäytöstä, ensin päämajan upseeristolle, sitten suppealle asiantuntijapiirille ja lopuksi marsalkka Mannerheimille seuralaisineen. Viimeisimmässä esityksessä katsauksen näkivät Leistelän raportin mukaan melkein kaikki suomalaiset kenraalit, kaksi saksalaista kenraalia, kahdeksan saksalaista esikuntaupseeria ja korkeata suomalaista upseeria. ”Klo 18 saatu katsaukselle lopullinen hyväksyminen sillä varauksella, että loppuun tehdään pieni lisäys”, raportoi Leistelä Helsinkiin.

Seuraavana aamuna kenraaliluutnantti Erik Heinrichs kielsi elokuvan esittämisen. Kielto ei ollut ehdoton. Jos katsauksesta poistettaisiin ”alku eli ns. historiallinen osa”, jossa Mannerheim esiintyi myös sisällissodan voittoisana kenraalina, esityslupa voitaisiin myöntää. Muutenkin katsauksessa oli ”rajoituttava vain Hitlerin vierailuun”. Samalla todettiin kategorisesti, että filmin piti olla ”tavalliseen tapaan” esityskunnossa 14.6., mutta filmimiehet tekivät työtä käskettyä niin, että ennakkonäytös 450 katsojalle Bio Rexissä Helsingissä pidettiin jo päivää aikaisemmin. Samassa näytöksessä esitettiin myös uusin Ufa-katsaus.

Puolustusvoimain katsaus 52: Suomen marsalkan vastavierailu Saksaan

Suomi 1942. Tuotantoyhtiö: Puolustusvoimat. Tuotannonjohto: Heikki Parkkonen (pääesikunnan kuvaosasto). Levittäjä: Valtion tiedotuslaitos. Ohjaus: Felix Forsman ja Hannu Leminen. Käsikirjoitus: Topo Leistelä. Kuvaus: Felix Forsman, saksalainen kuvaaja Walter Frenz. Leikkaus: Hannu Leminen. Ääni: Pertti Kuusela,  Hugo Ranta, Kurt Vilja. Esiintyjät: C. G. E. Mannerheim, Adolf Hitler,  Hermann Göring, Heinrich Himmler, Paavo Talvela ym. Filmitarkastus: 7.7.1942 – 1670 – S – 450 m / 15 min / 35 mm.

Mannerheim teki vastavierailun Saksaan 27.6.1942. Hitlerin lentokone nouti Mannerheimin seurueineen Helsingistä, paluu oli seuraavana päivänä. Mannerheim neuvotteli runsaan tunnin Hitlerin ja natsi-Saksan ylimmän sodanjohdon kanssa. Tilaisuus jatkui kartan äärellä sodan tilannetiedotuksella. Ilta vietettiin tulevassa yöpaikassa, Hermann Göringin metsästyslinnassa.

Katsaus oli kuvaaja Felix Forsmanin voimannäyte. Nimeksi tarjottu ”vierailu” muutettiin käsikirjoitusta korjaamalla ”vastavierailuksi”. Asian poliittista merkitystä sopii pohtia. Mannerheimin vastavierailusta saksalaiset näyttivät kotonaan pidemmän version ja juuri siitä Olavi Paavolainen Synkässä yksinpuhelussaan kirjoittaa: "Marski on aivan suurenmoinen keppeineen, vakavine ilmeineen ja ehtimiseen huulille vietyine nenäliinoineen." Liekö sodanjälkeistä pohdintaa se, että Paavolaisen mielestä Hitler vaikutti Mannerheimiin verrattuna "maalarinsälliltä."

Tätä saksalaisten versiota ei Suomessa kuitenkaan näytetty julkisesti: ainakaan Suomessa säilyneessä Auslandswochenschaun kopiossa ei mainittua kohtausta ole. Matkaa ei kyllä muutenkaan Suomessa korostettu ja jopa lehtikirjoittelun Saksan-matkastaan Mannerheim lopetti lyhyeen.

Suomalaiset sotakatsaukset vedettiin markkinoilta 20.9.1944 Valtion filmitarkastamon päätöksellä. Kielto kesti teoriassa vuoteen 1951, jolloin ne hyväksyttiin luultavimmin siksi, että kuvia tarvittiin, kun Veikko Itkonen teki Helsingin Sanomien juhlaelokuvaa Näin syntyi nykypäivä 1900–1950. Vastaava päätös koski myös saksalaisten sotakatsauksia, vaikka päätökseen kirjattiin täsmälleen ottaen vain vuosien 1943 ja 1944 elokuvat, joista kertyi nimikkeitä kieltokortistoon 168 kappaletta. Siinä sivussa kiellettiin yksi unkarilainenkin katsaus.

– Jari Sedergren 29.11.2017