Sysmäläinen (1938)

Mannen från Sysmä
Ohjaaja: 
Valentin Vaala
Henkilöt: 
Olavi Reimas, Sirkka Sari, Vilho Auvinen, Kerttu Salmi
Maa: 
Suomi
Ikäraja: 
S
Kesto: 
83 min
Teemat: 
KAVI DIGITOI
Kopiotieto: 
KAVI 35 mm
Lisätieto: 
Jalmari Finnen romaanista
1600-luvulle sijoittuva upea Sysmäläinen (1938, pääosissa Sirkka Sari ja Olavi Reimas) on suomalaisen elokuvan hauskin ristiinpukeutumiskomedia. Valentin Vaala oli tavallisesti tarkka elokuviensa leikkauksesta ja valonmäärittelystä, mutta tästä elokuvasta hän pääsi tekemään lopullisen versionsa vasta uusintalevitysversioon.

Sysmäläinen on historiallinen elokuva, joka ajoittuu 1600-luvun tapahtumiin kuten sen lähtökohtateos Jalmari Finnen historiallinen romaani vuodelta 1910. Elokuva täsmentää romaanin aikakäsitystä, sillä alussa eletään Olkkalan kartanossa Vihdissä vuotta 1622, ja kun tapahtumat siirtyvät 15 vuotta myöhemmäksi, on tapahtumapaikkana Turku ja Sysmän Rapala. Kyse on paitsi historiallisesta epookista myös pukuelokuvasta – näitä käsitteitä ei kannata täysin fiktiiviseen tarinaan rakennetun maailman keskellä erottaa, eivätkä siihen ryhtyneet aikalaiskriitikotkaan.

Elokuvan pääosaan Valentin Vaala nimitti löytönsä Varkauden kesäteatterista, jossa Olavi Reimas oli ollut pääosassa kesällä 1937. Vaalalle oli tyypillistä käyttää elokuvissaan uusia kasvoja, ja uutena naiskasvona elokuvaan valittiiin viipurilainen Kerttu Salmi. Tuottajan tytär Tuulikki Schreck ja päähenkilöä lapsena esittänyt Kalevi Koski olivat näyttävästi esillä elokuvassa Tottisalmen perillinen (1940), joten Sysmäläistä on pidettävä heidänkin esikoiselokuvanaan, jollei mukaan lasketa Schreckin varhaisempaa vilahtamista "tyttönä luokkahuoneessa" elokuvassa Niskavuoren naiset.

Tarinan lähtökohta on ennaltasovittu avioliitto, joka sotaretken vuoksi jää nimelliseksi. Arvidin palattua Suomeen hän rakastuu sattumalta vaimoonsa Britaan, jonka henkilöllisyyttä Arvid ei tunne. Sotasankarin tavoille uskollisena hän ei jätä naista rauhaan senkään jälkeen, kun tämä selvin sävelin tyrmää lähentelyt. Matkalta Arvidille löytyy kuitenkin sopiva nainen "haukuttavaksi".

Brita palaa kotikartanoonsa sotasuunnitelman avulla: pojaksi pukeutuneena hän haastaa Arvidin. Siitä lähtien elokuvan tarina kietoutuu sukupuoliasetelman ympärille. Rooli poikana / miehenä / naisena ja näihin hahmoihin rakastuneet miehet ja naiset muodostavat varsin mielenkiintoisen tarinankuljetuksen. Sukupuolenvaihdokset ja hauskanpito sukupuoliroolien ympärillä ovat suomalaisen elokuvan pysyvää ydinaineistoa, jossa konsensuksen rikkominen ja kunkin ajan poliittinen korrektius pyrkivät sulassa sovussa tasapainoon.

Aikalaiskriitikot näkivät elokuvan tason ja näyttelijätyön varsin miellyttävänä. Erityisesti Reimaksen esiintyminen sai kehuja, nuoren Sirkka Sarinkin katsottiin kehittyneen, hänen kauneuttaan ja sopivuuttaan elokuvatähdeksi kukaan ei liene koskaan tohtinut epäillä – ja miksi olisi?

1930-luvun kriitikot tekivät varsin usein vertauksia teatteriin ja vertailivat sujuvasti elokuvaa niiden taustalla olleisiin romaaneihin ja näytelmiin.

Tällä perusteella Sysmäläinenkin nähtiin Suomen Sosialidemokraatin arvostelussa olevan "kauttaaltaan puhdasta, tarkoin laskettua, huolellista työtä. Filmissä ei ole mauttomuutta, ei yliammuntaa, ei tunteilua eikä farssia, vaan ohjaaja on kyennyt tapaamaan todellisen miellyttävästi liukuvan huvinäytelmävireen, joka sitten havaitaan pitkin linjaa myös näyttelijäsuorituksissa."

– Jari Sedergren 20.3. 2003