Gizmo – melkein neroja (1977)

Gizmo!/Gizmo – nästan genier
Ohjaaja: 
Howard Smith
Maa: 
USA
Tekstitykset: 
suom. tekstit/svenska texter
Ikäraja: 
S
Kesto: 
77 min
Teemat: 
STRANGER THAN FICTION
Kopiotieto: 
KAVI 35 mm
Vanhoista uutisfilmeistä koottu kulttimaineinen kompilaatioelokuva Gizmo – melkein neroja (1977) esittelee 1900-luvun alun pellepelottomien huimapäisiä innovaatioita.

Gizmo – melkein neroja on Howard Smithin ohjaama ja kokoama, 1900-luvun kummallisista amerikkalaisista keksinnöistä ja niiden omaperäisistä ideoijista kertova dokumentti. Uutisaineistoa hyödyntävä kompilaatioelokuva esittelee dokumenttikatkelmia ihmisistä, jotka ovat halunneet toteuttaa päähänpinttyneet unelmansa. Ensisilmäyksellä Gizmo – melkein neroja vaikuttaa kummajaisten paraatilta marssittaessaan katsojan eteen puhuvia kelloja, väärinpäin kulkevia autoja, kankeasti liikkuvia kävelykoneita tai pitkin pilvenpiirtäjän seiniä kiipeileviä hurjapäitä. Mikäli näitä uutistoimistojen kätköistä poimittuja filminpätkiä vaivautuu tarkastelemaan lähemmin, ne kertovat kiinnostavia yksityiskohtia luonnonlakeja ja järjen ääntä uhmaavien uskalikkojen sosiaalisesta taustasta sekä heidän tekojensa motiiveista.

Smithin elokuva on riemastuttava kokoelma unelmoijista viime vuosisadan alkupuoliskolta 1970-luvulle saakka. Ohjaaja on kerännyt materiaalia kaikenlaisista keksijöistä, sirkusesiintyjistä ja huimapäistä, jotka ovat halunneet tehdä sellaista, jota kukaan muu ei ole koskaan tehnyt. Ihmiset pyrkivät siinä erilaisiin ennätyksiin, rikkovat äänivallia ja painovoimaa sekä yrittävät toteuttaa varsin järjettömiä keksintöjä ja hulluja temppuja. Gizmo – melkein neroja on tavattoman kiinnostava siksi, että se on rakastavasti oivaltava välähdys 1900-luvun ensimmäisiin vuosikymmeniin, sen ajan ihmisten kuumeiseen yritykseen murskata elämänsä tiukat rajat. Näiden savupiipunnokassa steppaavien uneksijoiden tarina on ratkihauska ja traaginen ja siinä on surumielistä peräänantamattomuutta.

Useimmat yritykset tuntuvat nykypäivänä naurettavilta, mutta vaikka Smith tarjoaakin elokuvassa mahdollisuuden nauraa näille huimapäille, ei tässä naurussa ole pahantahtoisuutta. Päinvastoin Gizmo – melkein neroja hymyilee unelmoinnille ja uudelle löytämiselle myönteisessä hengessä. Elokuva loppuhuipennuksessa liitovarjon lennon kuvauksessa saavat kunnioituksen osakseen myös kaikki ne painovoimaa uhmaavat räpeltelijät, jotka aikaisempina vuosikymmeninä ovat uskaltautuneet vuorenvarmasti uskomaan omiin mahdollisuuksiinsa. Gizmo – melkein neroja on hyväntuulinen ja optimistinen dokumentti, jonka yksinkertainen kollaasimuoto toimii sekä vapauttavasti että rakentavasti.

Howard Smith on luonnehtinut työtään seuraavasti: ”Olen tehnyt komedian, joka näyttää teknologian aikakauden täysin uudenlaisesta, tuoreesta näkökulmasta. Sain elokuvaan idean, kun tajusin, että jokaista ihmiskunnan ottamaa suurta askelta eteenpäin edeltää kolme askelta taaksepäin. Kyllä, epäonnistuminen näyttää usein hassulta ja olen kuvannut elokuvassani sitä, että ilman tuhansia sellaisia ihmisiä, jotka uskaltavat yrittää kaikkea vaikeaa, epätodennäköistä ja mahdotonta, emme olisi keksintöjen asteella tässä pisteessä. Huumorin käytön kautta tervehdin näitä kaikkia nerokkaita keksijöitä, jotka olivat tarpeeksi hulluja tehdäkseen mahdottomasta mahdollista. Jos annamme aplodimme onnistumiselle, meidän tulisi myös hurrata epäonnistumisille, jotka tekevät sen mahdolliseksi.”

– Tapani Maskulan (Turun Sanomat), Markku Tuulen (Katso) ja muiden lähteiden mukaan Joona Hautaniemi 8.3.2014