Kaunotar ja kulkuri (1955)

Lady and the Tramp/Lady och Lufsen
Ohjaaja: 
Walt Disney
Lisähenkilöt: 
ohjaus Hamilton S. Luske, Clyde Geronimi, Wilfred Jackson
Maa: 
USA
Ikäraja: 
S
Kesto: 
75 min
Teemat: 
WALT DISNEY
Kopiotieto: 
KAVI 35 mm
Lisätieto: 
animaatio • puhumme suomea • suomenkielinen toteutus: Matti Ranin • ääninäyttelijät: Olli Ikonen (Isä Jim), Anitta Niemi (Äiti Darlingin puhe), Ritva Laurila (Äiti Darlingin laulu), Karin Pacius (Kaunotar), Matti Olavi Ranin (Kulkuri)
Disney oli aina kiinnostunut kokeilemaan uutta. Koiratarina Kaunotar ja Kulkuri (1955) irtautui klassisten satujen linjalta, ja se oli myös ensimmäinen scope-animaatio. Ilmaisussa oli vauhdikasta tyylittelyä, ja koirapariskunnan ohella tarinassa oli uusia hahmoja kuten hajuaistinsa menettänyt verikoira ja siamilaiset kissat Si ja Am.

Kaunottaressa ja Kulkurissa Walt Disneyllä oli käsissään pitkästä aikaa pitkän animaation aihe, joka ei ollut klassinen satu. Disney totesi elokuvan tiedotteessa: "Meillä oli vapaus kehitellä tarinaa mielemme mukaan, toisin kuin klassikkoaiheissa. Niissä on koko ajan pidettävä mielessä alkuperäisversion näkemykset, jotka ovat yleisölle tuttuja. Tällä kertaa meillä oli tilaisuus antaa hahmojen syntyä ja kehittyä. Aineistoa voitiin muutella, laajentaa ja karsia vapaasti."

Päähenkilö, Kaunotar, on pieni cockerspanieli, joka asuu isäntänsä ja emäntänsä talossa 1900-luvun alun amerikkalaisessa pikkukaupungissa. Hänen maailmaansa ilmestyy ympäristön häiriköksi kokema sekarotuinen Kulkuri. Tarina on pelkistetty, mutta sen toteutukseen uhrattiin runsaasti huolta yksityiskohtia myöten. Elokuva on kerrottu koiran näkökulmasta, ihmishahmot jäävät melko etäisiksi. Useimmat elokuvan jaksoista perustuvat Peggy Leen ja Sonny Burken lauluihin. Kohokohtiin kuuluu "Bella notte" -jakso, jossa Kulkuri tarjoaa Kaunottarelle spaghettia ja lihapullia italialaisen ravintolan takapihalla ravintolanpitäjien laulaessa heille serenadia viulun ja haitarin säestyksellä.

Huippujaksoissa on huomattavasti enemmän tunnelmaa kuin muussa, pastellinvärisessä ja yksityiskohdilla huolellisesti varustetussa kehittelyssä. Jaksossa, jossa Kulkuri pelastaa vauvan rotan hyökkäykseltä, on taustana rankkasade ja ukonilma, ja taidokas dramaattinen leikkaus voimistaa kokonaisvaikutusta. Jaksoa seuraa takaa-ajo kadulla rankkurin vaunun perässä. Sade on päättynyt, ja ainoastaan kuu ja satunnaiset lyhtypylväät valaisevat kuraisia katuja, joiden lätäköissä näkyy hajanaisia heijastuksia. Tämä on yksi elokuvan kuvallisesti vahvimmista jaksoista.

CinemaScopen käyttö on taidokasta tässä ensimmäisessä kokoillan scope-animaatiossa. Ward Kimball kirjoitti kokemuksistaan Films in Review -lehden artikkelissa, jossa hän totesi, että scope-kuvassa "hahmot liikkuvat, eivät taustat. Koska tilaa on enemmän, hahmot voivat liikkua enemmän kuvan vaihtumatta. He voivat liikkua myös enemmän suhteessa toisiinsa. Otosten ja leikkausten lukumäärä pienenee, koska toiminta jäsentyy jatkuvaksi, keskeyttämättömäksi liikkeeksi laajassa näkökentässä". Kuvailmaisun tavoitteena tuntuu olleen realismi joka suhteessa: taustoissa, liikkeissä ja yksityiskohdissa. Tässä suhteessa Kaunotar ja Kulkuri poikkeaa huomattavasti sellaisista kuvallisen fantasian saavutuksista kuin Dumbo, Fantasia ja Bambi.

– Leonard Maltinin mukaan (The Disney Films, 1973) AA 1991