Pelkoa ja inhoa Las Vegasissa (1998)

Fear and Loathing in Las Vegas
Ohjaaja: 
Terry Gilliam
Henkilöt: 
Johnny Depp, Benicio del Toro, Tobey Maguire
Lisähenkilöt: 
käsikirjoitus Terry Gilliam (Hunter S. Thompsonin romaanista)
Maa: 
USA
Tekstitykset: 
suom. tekstit/svensk text
Ikäraja: 
K16
Kesto: 
118 min
Teemat: 
BEAT IT!
Kopiotieto: 
KAVI 35 mm
Pelkoa ja inhoa Las Vegasissa (Fear and Loathing in Las Vegas, 1998) perustuu gonzo-kirjailija Hunter S. Thompsonin samannimiseen romaaniin. Kyseessä on sekoiluelokuvien aateliin kuuluva huuruinen kuvaus Thompsonin alter egon Raoul Duken ja tämän ystävän tohtori Gonzon matkasta Las Vegasiin. Pääosassa nähdään muuntautumiskykyinen Johnny Depp.

I hate to advocate drugs, alcohol, violence, or insanity to anyone, but they've always worked for me.
–  Hunter S. Thompson

Pelkoa ja inhoa Las Vegasissa on sysimusta hallusinogeenikomedia, joka perustuu gonzojournalismin legendaarisen isän Hunter S. Thompsonin reportaasiin kahdesta matkasta Las Vegasiin alkuvuonna 1971. Gonzojournalismilla tarkoitetaan toimittajan uppoutumista tapahtumiin siinä määrin, että hänestä itsestään tulee tarinan keskeinen henkilö. Alkujaan muiden aiheiden pohjalta kehkeytynyt käsikirjoitus, tajunnan räjäyttävä amerikkalaisen kirjallisuuden vastakulttuuriklassikko Fear and Loathing in Las Vegas: A Savage Journey to the Heart of the American Dream julkaistiin Rolling Stone -lehdessä marraskuussa 1971 Ralph Steadmanin kuvittamana.

Vuonna 1998 Terry Gilliam sai valmiiksi aiheesta pitkään tekeillä olleen elokuvan. Johnny Depp ja Benicio del Toro syventyivät rooleihinsa siinä määrin, että armoton koheltaminen näyttää täydellisen luontevalta – del Toroa on luonnehdittu jopa kaikkein kaameimmaksi sivuosan esittäjäksi kautta aikojen. Itse asiassa del Toro on se, joka näkee jatkuvasti punaista ja vetää rekeä täydellä höyryllä, ja Deppin rinnalla örveltävä journalistiikan tohtori keskittyy lähinnä pelkäämään ja inhoamaan. Roolia varten Johnny Depp asui kuukausia Hunter S. Thompsonin luona opettelemassa tavoille, luki alkuperäiset muistiinpanot ja tajusi, että kaikki Thompsonin kertoma on tapahtunut – eikä siinä edes ollut vielä koko juttu. Depp on elokuvassa pukeutunut autenttisiin Hunter S. Thompsonin vaatteisiin. Hiustyylikin on peräisin Thompsonilta, joka ajeli Deppin pään henkilökohtaisesti. Myös Benicio del Toro teki hartiavoimin töitä asianajajan roolin eteen: hän tutki noin vuonna 1974 kadonneen esikuvansa Oscar Zeta Acostan elämää ja lihotti itseään muutamassa viikossa lähes 20 kg, kuin Robert de Niro konsanaan. Elokuvan herkullisista pikkurooleista voi bongata läjäpäin tuttuja kasvoja, ja myös itse Hunter vilahtaa takaumassa.

Ollaan amerikkalaisen unelman ytimessä, keskelle erämaata kyhätyssä pelailu- ja huvittelukaupungissa, johon toimittaja Raoul Duke tulee tekemään reportaasia moottoriurheilusta. Ennakoiden tilanteen hän on varustautunut avoautolla, asianajajalla ja takakontillisella huumeita. Mitä sitten tapahtuu, on visvainen oksennus tyhjyyden päälle kasatun pintakiillon niskaan. Vähitellen alkaa hahmottua todellinen kauheus pelon ja inhon taustalla: Amerikan kadotettu sukupolvi on tässä. Eläimiksi muuttuneet asianajaja ja jostain syystä itseään urheilutoimittajaksi luuleva hintelä kaljupää hommailevat jotain etäisesti Philip K. Dickin tai Henry Millerin kirjoista tuttua ei-erityisesti-mitään keskellä aivan tavallisia dallasilaisen autokauppiaan karikatyyrejä. Amerikkalainen unelma on särkynyt vuosia sitten. Huumeet tuntuivat joskus hyvältä keinolta päästä sekasorron ja vääryyden yläpuolelle, mahdollisuudelta saavuttaa uusia ratkaisuja, mutta kupla puhkesi. Kennedyt tapettiin ja tilalle saatiin Nixon, patriotismi mädäntyi Vietnamin sodassa ja isänmaan nuoret toivot ammuttiin kampukselle. Jos siis Las Vegasiin kokoontuu 10 000 poliisia, silloin myös huumekulttuurin tulee olla edustettuna. Eläköön eetteri! Viva Las Vegas!

Parivaljakko Raoul Duke ja hänen asianajajansa nähtiin jo elokuvassa Where the Buffalo Roam (1980). Hunter S. Thompsonin alter egoa esitti sillä kertaa Bill Murray ja asianajajaa nimeltä Carl Lazlo Peter Boyle. Käsikirjoitus lainaa useammasta Thompsonin teoksesta, mutta samojakin jaksoja elokuvissa on. Myös Murray tarkkaili kuvauksissa paikalla olleen esikuvansa maneereja sillä seurauksella, että muuttui Thompsoniksi. Yhteinen illanvietto koitui miltei Murrayn kohtaloksi, kun Thompsonille tuli mieleen kokeilla Houdinin kahleistavapautumistemppua: hän sitoi Murrayn tuoliin ja heitti uima-altaaseen. Hunter S. Thompson kuoli oman asekäden kautta 67-vuotiaana. Hänen tuhkansa ammuttiin seremoniallisesti tykillä taivaaseen 280 kutsuvieraan läsnäollessa, heidän joukossaan Ralph Steadman, Bill Murray, Benicio del Toro ja hautajaiset kustantanut Johnny Depp.

– Mia Öhman 22.8.2017