Varkaat (1996)

Les Voleurs/Tjuvarna
Ohjaaja: 
André Téchiné
Henkilöt: 
Catherine Deneuve, Daniel Auteuil, Laurence Côte
Maa: 
Ranska
Tekstitykset: 
suom. tekstit/svensk text
Ikäraja: 
K16
Kesto: 
117 min
Teemat: 
CATHERINE DENEUVE
Kopiotieto: 
KAVI 35 mm
Rikollisuuteen sotkeutuneen perheen ympärillä pyörivä Varkaat (Les Voleurs, 1996) käsittelee ohjaaja André Téchinélle tuttuja teemoja kuten seksuaalisuutta, ihmissuhteita ja moraalisia kysymyksiä. Kerronnallisesti irrotteleva elokuva sijoittuu hienosti ranskalaiseen rikoselokuvan perinteeseen.

Varkaat on André Téchinén kolmastoista elokuva, ja sitä on pidetty hänen uransa huipentumana. Paremmin kuin koskaan hän saa siinä moninaiset osatekijät – rikollisuus, seksuaalisuus, erilaiset ihmissuhdekonfliktit, moraaliset kysymyksenasettelut – toimimaan omalla personaallisella tavallaan. Vertailua vaikeuttaa se, että hänen teoksiaan ei juurikaan ole nähty Suomessa. Historiallinen elokuva Brontën sisarukset (1979) ei huippunäyttelijättäristä oikein saanut ilmaa siipiensä alle. Sittemmin hänen uraansa on pidetty noususuhdanteisena ja monien kriitikkojen mielestä hän on vihdoinkin todella lunastanut aiemmat lupaukset ja kiteyttänyt tuotantonsa keskeiset piirteet Varkaissa.

Tapahtumat pyörivät rikollisuuteen sotkeutuneen perheen ympärillä. Näkökulmia ja aikatasoja vaihdellaan taitavasti ja kokonaiskuva täydentyy eri henkilöiden silmin, eräänlaisen kehyksenä perheen nuoren pojan näkökulma tapahtumiin – lopun voi mieltää melkeinpä viittaukseksi Truffaut’n elokuvaan 400 kepposta. Rikollisuus näyttäytyy elinkeinona, jonka vastapainona on suvun ”musta lammas”, työlleen omistautuva poliisi Alex. Jälleen kerran rikollisten ja poliisien toimet vaikuttavat lähestulkoon vaihdannaisilta ja moraaliltaan yhtä epämääräisinä. Myös luokkasuhteet ovat elokuvassa esillä, joskaan eivät niinkään sosiaalisena kannanottona kuin dramaturgian osatekijänä. Ginette Vincendeaun mukaan Téchinén tarkoituksena on eritellä pikemminkin sitä, mikä luokkia yhdistää – seksi ja rikollisuus – kuin sitä mikä niitä erottaa.

Elokuvasta välittyvä kuva ihmissuhteista on kalsean kliininen. Ihmisiä perinteisesti yhdistävät tekijät kuten perhesuhteet ja rakkaus vaikuttavat ulkokohtaisilta, niihin liittyvät toiminnot kuten ateriointi ja rakastelu mekaanisilta. Nuori naisrikollinen Juliette on elokuvan kohtalokas nainen. Ulkoiselta olemukseltaan hän voi olla kaukana tästä perinteisestä hahmosta, mutta provosoivana halun kohteena hän katalysoi suurimman osan elokuvan kohtalokkaista käänteistä. Hän makaa niin miesten kuin naistenkin kanssa, ajaa yhden heistä itsemurhaan ja kärjistää kohtalokkaalla tavalla Alexin ja hänen perheensä väliset suhteet. Hänen tiettyä ulkokohtaisuuttaan korostaa se, että ainoana elokuvan päähenkilöistä hän ei pääse esille voice-overina.

Varkaat sijoittuu selvästi ranskalaisen rikoselokuvan perinteeseen – vertaukset Melvilleen ja Beckeriin tulevat heti mieleen – mutta myös uuteen ranskalaiseen elokuvaan, jatkoksi Beineixin, Bessonin, ja Caraxin kerronnallisesti irrotteleville elokuville. Noiden varhaisempien rikoselokuvien tumman ”lakonismelankoliset” sävyt kuitenkin hallitsevat. Lohduttomuudelta elokuvan pelastavat lähinnä elokuvan pelkistetty visuaalinen kauneus sekä eräät hienot näyttelijäsuoritukset, ennen kaikkea Laurence Côte Juliettena ja Catherine Deneuve biseksuaalisena filosofian professorina.

– Ginette Vincendeaun (Sight and Sound, April 1998) ja Sauli Pesosen (Kaleva 10.4.1999) mukaan HB 27.5.1999