Angelika – enkelten markiisitar (1964)

Merveilleuse Angélique/Angelika - änglarnas markisinna
Ohjaaja: 
Bernard Borderie
Henkilöt: 
Michèle Mercier, Claude Giraud, Jean Rochefort, Jean-Louis Trintignant
Maa: 
Ranska/BRD/Italia
Tekstitykset: 
suom. tekstit/svensk text
Ikäraja: 
K16
Kesto: 
104 min
Teemat: 
ANGELIKA UNCHAINED
Kopiotieto: 
KAVI 35 mm
Lisätieto: 
Anne ja Serge Golonin romaanista
Angelika (1964), Angelika – enkelten markiisitar (1965), Angelika ja kuningas (1966), Angelika ja merirosvo (1967) ja Angelika ja sulttaani (1968) muodostavat ehyen sarjan, jossa Angelikan (Michèle Mercier) ja mystisen Joffrey de Peyracin (Robert Hossein) kaunotar ja hirviö -jännite kestää cliffhangerista toiseen. Toimintaa ja kipeitä tunteita vyöryttävä taru etenee Aurinkokuninkaan hovista Pariisin alamaailmaan ja trendikkäästä kaakaokuppilasta Marokon sulttaanin haaremiin. Elokuvatutkija Tanja Sihvosen mukaan sarjan naisnäkökulma ja eroottinen lataus avaavat aiheita, jotka historiallisissa elokuvissa yleensä jäävät pimentoon. Äärimmäisyyksiä ja koreilua rakastavan tyylin kruunaa leveä Dyaliscope-kuvaus. Sivuosia komistavat Jean Rochefort (1930–2017), Giuliano Gemma ja Jean-Louis Trintignant.

Toinen Angelika-elokuva perustuu Anne ja Serge Golonin romaanisarjan toiseen kirjaan Angélique: le chemin de Versailles, jonka Tammi julkaisi samassa niteessä ja samalla otsikolla avausteoksen Angélique, marquise des anges kanssa: suomalaislukijoille kumpikin osa oli nimeltään pelkkä Angelika ilman enkeleitä. Bernard Borderien elokuvasovitukset välttyivät tällaiselta paketoinnilta, ja kirjamarkkinoilla yli laidan jäänyt aatelisarvo nostettiin toisen elokuvan suomalaiseen nimeen.

Angelikan (Michéle Mercier) lapsuudenystävä Nicolas (Giuliano Gemma) nimesi sankarittaren ”enkelten markiisittareksi” ensimmäisen tarinassa loppudialogissa. Golonien tavaramerkkeihin kuuluvat identiteetin vaihdokset ovat alkaneet ja leppoisasta maalaispojasta on tullut merirosvotyylinen Pariisin alamaailman päällikkö, jonka voimakeinoja ja kontakteja Angelika tarvitsee menetettyään noituudesta kuolemaan tuomitun aviomiehensä Joffrey de Peyracin.

Gangsterien, sirkusesiintyjien, prostituoitujen ja kukkaistyttöjen muodostama puolimaailman yhteisö suojelee sankaritarta, joka on hengenvaarassa, koska tietää liikaa salajuonesta kuninkaan pään menoksi. Roviolle määrätyn kreivi Joffreyn kohtalo kostetaan tekaistuja satanistisyytteitä esittäneelle munkille jo tarinan alkumetreillä, ja juonen punaisen langan muodostaa Angelikan siepattujen lasten etsintä.

Kuten alkuteoksen nimi lupaa, tarina etenee yhteiskunnan pohjakerroksista Versailles’n hovipiireihin. Rosoisen katu-uskottavuuden ja aatelisen eleganssin yhdistelmä pysyy tiiviisti mukana kuvassa, vaikka yhtälön tärkein henkilöitymä Joffrey on poissa. Arkkityyppisten pariisilaishahmojen kaartiin kuuluu vallanpitäjien ja lainsuojattomien lisäksi anarkistinen runoilija, jota esittää elokuvasarjan kuuluisin tähti, taidetta ja viihdettä kaihtamattoman pitkän uran tehnyt Jean-Louis Trintignant.

– Lauri Lehtinen 9.5.2018