Tarkoin vartioidut junat (1966)

Ostre sledované vlaky/Låt tågen gå
Ohjaaja: 
Jirí Menzel
Henkilöt: 
Václav Neckár, Jitka Bendova, Vladimir Valenta
Maa: 
Tshekkoslovakia
Tekstitykset: 
suom. tekstit / svensk text + English subtitles (alkukuva)
Ikäraja: 
K16
Kesto: 
94 min + 14 min
Teemat: 
JIRI MENZEL
Kopiotieto: 
KAVI 35 mm
Lisätieto: 
Bohumil Hrabalin romaanista • alkukuvana Herra Foerster kuoli (Umřel nám pan Foerster, 1962), 14 min, English subtitles
Uudet aallot kukoistivat Itä-Euroopan maissa, myös Tshekkoslovakiassa vapauden vuosina ennen Varsovan liiton panssarivaunujen tuomaa ”veljellistä apua”. Jirí Menzelin Tarkoin vartioidut junat (1966) on Bohumil Hrabalin kertomukseen perustuva kirpeän humoristinen, natsivallan aikaan sijoittuva nuoren miehen kasvukertomus.

Olen vakuuttunut, että Jirí Menzel onnistui niin loistavasti Bohumil Hrabalin tekstin elokuvasovituksessa siitä syystä, että olennaisilta osin hän itse on Milos Hrma, ujo oppipoika, joka huonolla menestyksellä yrittää voittaa kauniin konduktööritytön Másan rakkauden. Ei niin, etteikö Menzel pärjäisi naisten kanssa: ”Aina kun hän tuntee itsensä väsyneeksi, hän painaa päänsä jonkun tytön olkapäätä vasten, ja sellainen kun hän on, näitä olkapäitä riittää”, luonnehtii Jirí Slitr, taatusti ensikäden todistaja. On ihmisiä, jotka koettuaan 50 vuotta rakkausseikkailuja yhä pystyvät liikuttumaan kuutamossa. Tietyssä mielessä Menzel on tätä heimoa.

Vastaanottaessaan Oscaria Tarkoin vartioiduista junista Menzel vaatimattomasti soi suurimman ansion elokuvan onnistumisesta kirjailija Hrabalille. Tässä erityistapauksessa Menzel kuitenkin ansaitsee itse asiassa enemmän kiitosta panoksestaan kuin ohjaajat yleensä. Hänen hienotunteisessa valvonnassaan Hrabal muokkasi romaaninsa monimutkaisen aikarakenteen uudelleen, tihensi ja yksinkertaisti sitä. Verraton näyttelijäkunta on kokonaan Menzelin tarkkasilmäisen valinnan tulosta.

Ideologisessa mielessä Tarkoin vartioidut junat huipentaa sen antiherooisen suuntauksen, jonka oma romaanini Zbabelci (Pelkurit) niin katastrofaalisesti aloitti. Jälkimmäisessä kirjailija otti vapauden vihjata, että jopa vallankumouksellisina aikoina nuoret miehet, paitsi että puuhailivat kansakunnan pyhien asioiden parissa, omistivat silloin tällöin ajatuksen tyttöjensä hyvin suojatuille piilopaikoille. Hrabal kehitti tämän kerettiläisen idean johdonmukaiseen päätökseensä: Tarkoin vartioitujen junien kehyksenä saattaa toimia triviaali sabotaasitarina, mutta varsinainen keskitys on ejaculatio praecoxin eli ennenaikaisen siemensyöksyn kauhuissa. Milos Hrman sankarillista kuolemaa, joka tapahtuu natsien ammusjunan räjähtäessä, edeltää hänen epäonninen itsemurhayrityksensä, reaktiona turhan varhaisen laukeamisen nöyryytyksille.

– Josef Skvorecky (teoksesta All the Bright Young Men and Women, 1971)

Elokuvan tapahtumat ovat toisen maailmansodan loppupuolelta, millä seikalla ei ole ratkaisevaa merkitystä. Tai ehkä onkin, sillä kaipuu, pelko, tuska ja ilo kuuluvat niin syvimmän rauhan ja sodankin inhimillisiin tunteisiin. Mutta sodan taustaa vasten kaikki kuitenkin piirtyy selvemmin näkyviin. Elokuvan runous ei meidän mielestämme ole absurdeissa tilanteissa sellaisenaan, vaan niiden vastakkainasettelussa, elostelun ja tragiikan rinnastuksessa. Muotoillessamme tällaista runoutta meidän on vapauduttava kaikesta liioittelusta, tyylittelystä ja taipumuksesta groteskiin. Liioittelua saattaa ilmetä tapahtumien huippukohdissa, mutta ei tulkinnassa. Emme myöskään sanoudu irti kirjallisen pohjan huumorista, päinvastoin – kaikki tiedämme, että elämä on kovaa ja usein surullista, on liikaa korostaa asiaa vielä elokuvissa. Osoittakaamme rohkeuttamme siten, että olemme valmiit sille nauramaan. Tämä nauru älköön kuitenkaan tähdätkö kyynisyyteen vaan anteeksiantoon.

– Jirí Menzel