Silmät tähtien takaa (1978)

Gli occhi dalle stelle/Ögon bortom stjärnorna/Eyes Behind the Stars
Ohjaaja: 
Mario Gariazzo
Henkilöt: 
Robert Hoffmann, Nathalie Delon, Martin Balsam
Maa: 
Italia
Tekstitykset: 
svensk text
Kesto: 
92 min
Teemat: 
USKOMATON ITALIA
Kopiotieto: 
35 mm
Lisätieto: 
English version
Mario Gariazzon Silmät tähtien takaa (Eyes Behind the Stars, 1978) on aavemainen sekoitus Michelangelo Antonionin Blow-upin asetelmia ja raskaan sarjan ufoharrastajien vainoharhoja. Muukalaisia vahingossa dokumentoinut muotikuvaaja törmää salailun muuriin, mustapukuisiin miehiin ja mystisiin humanoideihin. Usko tai älä -jännite virittyy jo alkuteksteissä, kun Gariazzo luettelee ufotutkijan ansioitaan Roy Garrett -salanimen takaa.

Roy Garrett -salanimeä käyttäneen Mario Gariazzon (1930–2002) elokuvissa Italian populaarielokuvan lajit ja trendit saivat lisäpotkua värikkäästä todellisuuskäsityksestä. Demonologista manaajabuumia edustanut The Eerie Midnight Horror Show (L’Ossessa, 1974) ja kannibaaliheimon orjaksi joutuneen brittineidon kertomus Amazonia – The Catherine Miles Story (Schiave bianche – Violenza in Amazzonia, 1985) korostavat perustuvansa tositapahtumiin. Väitteet eivät vakuuta ketään, mutta ohjaaja itse on saattanut uskoa aiheistonsa todenkaltaisuuteen. Gariazzo tunnettiin Italiassa paitsi elokuvantekijänä myös ufotutkimuksen pitkän linjan harrastajana, joka oli 1960-luvulla perustanut alan erikoislehden Dischi volanti (Lentävät lautaset). Gariazzon ensimmäisen ufoelokuvan Silmät tähtien takaa (Occhi dalle stelle, 1978) alkutekstit esittelevät hänet jäsenenä ja ”kenttätutkijana” yhdysvaltalaisessa ufotutkimusseuroissa NICAPissa (National Investigations Committee on Aerial Phenomena) ja APROssa (Aerial Phenomena Research Organization). Parhaimmillaan yli 14 000 -henkinen NICAP kelpuutti ilmeisesti jäsenikseen käytännössä kaikki kiinnostuneet.

Silmät tähtien takaa sijoittuu Britanniaan. Ilmeisiä elokuvallisia vaikuttajia ovat Steven Spielbergin Kolmannen asteen yhteys (Close Encounters of the Third Kind, 1977) sekä Michelangelo Antonionin Blow-up (1966), joka on tarjonnut mallia valokuvatodisteita koskeville juonenkäänteille ja aavemaiselle salailun ilmapiirille. Muotikuvaussession metsään järjestänyt valokuvaaja ja valokuvamalli ovat ensimmäiset outojen ilmiöiden todistajat. Mystistä katoamista tutkiva journalisti Tony Harris (Robert Hoffman) törmää järjestäytyneeseen salailuun. Jännitystä eivät tarjoa vain salaperäiset avaruusoliot vaan myös ufoväen yhteiskunnalliset perusnäkemykset, joiden mukaan viranomaiset ja armeija pimittävät tietoja muukalaisten puuhista Telluksella ja ufohavaintoja tekevillä kansalaisilla on taipumusta joutua jonkinlaisen salaisen poliisin valvontaan.

Gariazzon seuraava ufojuttu oli eroottinen hupailu Very Close Encounters of the Fourth Kind (Incontri molto ravvicinati …di quarto tipo, 1978). Koko perheelle suunnattu Brother from Outer Space (Fratello dello spazio, 1988) panosti herttaisuuteen. Uransa loppusuoralla Gariazzo tahtoi palata Silmät tähtien takana -elokuvan mystisiin uhkakuviin. La Stampa -lehden 1990-luvulla ilmestyneessä haastattelussa hän uumoili, että Neuvostoliiton romahduksen ja Bill Clintonin valinnan myötä suurvallat saattaisivat lopettaa ufosalailunsa. Hän ilmoitti kehittelevänsä Venäjän arkistoista ammentavaa elokuvahanketta ”The Cover-Up”, jossa Franco Nero nähtäisiin KGB-upseerina.

Merkillinen pikkuwestern Tuomiopäivä (Il giorno di giudizio, 1971) on ainoa Suomessa teatterilevitykseen yltänyt Gariazzon ohjaustyö, mutta kourallinen hänen teoksiaan rantautui 1980-luvulla suomalaisiin videovuokraamoihin pienehköjen julkaisufirmojen toimesta. Länkkärit Palkkionmetsästäjä (Acquasanta Joe, 1971) ja Kuoleman rummut -videonimen saanut Il giorno di giudizio, poliisielokuva Lain likainen käsi (La mano spietata della legge, 1973), perhemelodraama Pikkumies (Il venditore di palloncini, 1974) ja kannibaalimelodraama Amazonia olisivat mahdollistaneet kokonaiskuvan muodostamisen, jos tällainen olisi jotakuta sattunut kiinnostamaan.

Silmät tähtien takaa oli jakelussa kolmen videofirman julkaisuna. Ensimmäisenä elokuvan toi Suomeen jazzvaikuttajana ja rumpalina tunnetun Wille Katzin yhtiö Video & Booking Wille Katz.

– Lauri Lehtinen 3.10.2018