Jumanji (1995)

Ohjaaja: 
Joe Johnston
Henkilöt: 
Robin Williams, Kirsten Dunst, Bradley Pierce, Bonnie Hunt, Jonathan Hyde
Maa: 
USA
Tekstitykset: 
suom. tekstit/svensk text
Ikäraja: 
K12
Kesto: 
104 min
Teemat: 
JERRY LEWISIN PERILLISET
Kopiotieto: 
KAVI 35 mm
Lisätieto: 
Chris Van Allsburgin kirjasta
Vuoden 1995 kassamenestyksiin kuului seikkailuelokuva Jumanji, jossa salaperäiseen lautapeliin vangittu Alan (aina mainio Robin Williams) saa mahdollisuuden vapautua, kun 26 vuotta myöhemmin sisarukset Judy ja Peter (Kirsten Dunst ja Bradley Pierce) jatkavat peliä. Viidakon vaarat vyöryvät tosimaailmaan erikoistehosteiden henkeäsalpaavassa taidonnäytteessä.

Jumanji on perhe-elokuva, joka valmistui jouluksi 1995. Se perustuu Chris Van Allsburgin samannimiseen vuonna 1981 ilmestyneeseen kirjaan. Näyttävät, edelleen toimivat erikoistehosteet toteutti kaksi alan tienraivaajaa; rakennetuista hahmoista vastasi Amalgamated Dynamics ja animaation yhdistämisestä näyteltyihin kohtauksiin Jurassic Parkin (1993) dinosaurukset toteuttanut Industrial Light and Magic.

Jumanji oli kaupallinen menestys ja poiki oheistuotteina mm. monenlaisia pelejä, mutta uuttaa elokuvaa odotettiin pitkään. Myös Allsburgin kirjaan perustuva Zathura – avaruusseikkailu (2005) on teemoiltaan samankaltainen elokuva, mutta se pidettiin kuitenkin erillään Jumanjista. Tuoreessa virallisessa jatko-osassa Jumanji: Welcome to the Jungle (2017) alkuperäinen lautapeli on päivitetty nykypäivään, mutta perusidea on sama: Jumanji on pelattava loppuun.

Jumanjin (1995) prologissa näytetään, kuinka nuoret pojat päättäväisesti hautaavat laatikon paikassa nimeltä Brantford vuonna 1869, ja toivovat, ettei kukaan koskaan löydä sitä. Laatikko kumisee myrskyn keskellä pelottavia viidakkorytmejä vielä maan altakin. Sata vuotta myöhemmin, vuonna 1969, 12-vuotias Alan Parrish (Adam Hann-Byrd) ajaa vanhalla miesten pyörällä pakoon ikäisiään poikia, joilla on allaan vauhdikkaat pitkäsatulaiset chopperit. Alan pakenee kenkätehtaalle ja pyytää tehtaanjohtaja-isältään (Jonathan Hyde) kyytiä kotiin, mutta isä esittää kasvattavaan sävyyn, että pelko on kohdattava. Niinpä Alan ottaa urheasti turpiinsa poikaporukalta, joka runtelee myös pyörän ajokelvottomaksi. Kiistakapulana on Alanin ystävyys Sarah'n kanssa. Kotiin kävellessään Alan kuulee rakennustyömaan ohi kävellessään viidakon kutsun… Haudastaan kaivettu laatikko osoittautuu interaktiiviseksi, kuolettavan jännittäväksi Jumanji-lautapeliksi, ja yllättää pahanpäiväisesti sitä pelaamaan ryhtyneet Alanin ja Sarah'n.

Varsinainen tarina alkaa elokuvan nykyajassa, 1990-luvulla. Brantfordiin, entiseen Parrishien taloon muuttaa uusioperhe: orvoiksi jääneet lapset Judy (Kirsten Dunst lapsena!) ja Peter (Bradley Pierce) ja heidän tätinsä Nora (Bebe Neuwirth). Talossa tapahtuu kummia: ullakolta löytyy lepakoita, jollaisia ei pitäisi olla kuin pimeimmässä Afrikassa. Lapset kuulevat outoa rummutusta ja löytävät Jumanjin. 26 vuotta aikaisemmin aloitettu peli jatkuu, moskiitot ja apinat valtaavat talon ja Jumanjin vankina ollut Alan Parrish (Robin Williams, 1951–2014) pääsee takaisin kotiin. Mutta missä äiti ja isä ovat? Missä on Sarah?

Jumanji on viihdyttävä, vauhdikas, perinnetietoinen, ironinen, anarkistinen, huikea ja viitseliäästi toteutettu seikkailuelokuva, joka opettaa myös jotain syy-seuraussuhteesta eli siitä, miten erilaiset valinnat ja teot johtavat erilaisiin lopputuloksiin, tai tietyt olosuhteet tietynlaiseen käyttäytymiseen. Hymy voi jähmettyä, kun 1800-luvulta tupsahtaneelle metsästäjälle Van Peltille (Jonathan Hyde) ojennetaan iloisesti nykyaikainen ase ilman erityisiä lupia. Lohdullisesti kyseessä on myös satu, jossa tapahtuu kamalien yllätysten ohella ihmeitä.

Jumanji on myös ja ennen kaikkea Robin Williams -elokuva; ilman Williamsin esittämää, täysin peliin heittäytyvää varhaisteiniä (joka tosin on kasvanut aikuiseksi) elokuvassa ei olisi mitään mieltä. Williams on varmasti pystynyt hyvin samastumaan roolihenkilöönsä, rikkaan perheen yksinäiseen poikaan, jonka vanhemmat elävät omaa elämäänsä ja vaativat jälkikasvultaan kypsiä ratkaisuja. Williams hakeutui itse teatteriin ja stand up -lavoille, missä tämä häkellyttävän energinen moottoriturpa hämmästytti niin kollegoja kuin kansaa puhumalla suvereenisti soopaa erilaisilla tunnistettavilla aksenteilla ja vääntämällä vitsiä omasta elämästään.

Vuonna 1978 Williams sai roolin suositusta tv-sarjasta Onnen päivät (Happy Days, 1974–1984), ja hänen esittämänsä ulkoavaruudesta tipahtanut Mork nähtiin sittemmin istumassa pää edellä omassa spin-off-sarjassaan Ystäväni avaruudesta (Mork & Mindy, 1978–1982). Williams teki mittavan, näkyvän ja monipuolisen uran lavakoomikkona ja elokuvanäyttelijänä. Walt Disneyn vuoden 1992 Aladdin-elokuvan Henki (suomeksi roolin esitti Vesa-Matti Loiri) on Robin Williamsin rakastetuimpia hahmoja, ja syntyi Williamsin ainutkertaisen persoonan innoittamana ja paljolti hänen improvisoimanaan.

– Mia Öhman 23.1.2018