Virolaisen elokuvan varhaisvaiheet

Maa: 
Viro
Tekstitykset: 
English subtitles
Teemat: 
ONNEA VIRO!
Lisätieto: 
Johannes Pääsuke: Matka halki Setomaan (Retk läbi Setumaa, 1913, 7 min) ja Karhujahti Pärnumaalla (Karujaht Pärnumaal, 1914, 12 min) * Konstantin Märska: Tallinnan tori (Tallinna turg, 1926, 4 min) * Vladimir Bartels/Parvel: Vilsandin lintumaa (Vilsandi linnuriik, 1937, 9 min) ja Liivinmaan rannikolta (Liivi rannikult, 1940, 11 min) * Hardi Volmer: Johannes Pääsuken todellinen elämä (Johannes Pääsukese tõeline elu, 2018, ote 8 min) * yht. 51 min * DCP * vieraina ohjaaja ja kansanedustaja Hardi Volmer ja Jaak Lõhmus
Aluksi esittelemme virolaisen elokuvataiteen ”ensimmäisiä”. Lahjakas ja tuottelias valokuvaaja Johannes Pääsuke (1892–1918) oli myös ensimmäinen virolainen elokuvantekijä. Pääsukelta esitetään dokumentti Matka halki Setomaan (1912/1913) ja oman aikansa tärkeä poliittinen pilaelokuva Karhujahti Pärnumaalla (1914). Konstantin Märskan Tallinnan tori (1926) oli ensimmäinen virolainen kokeellinen elokuva ja trikkielokuva. Mukana on myös Viron ensimmäisen luontoelokuva, Vladimir Parvelin Vilsandin lintumaa (1937), ensimmäinen heimoelokuva, Vladimir Parvelin Liivinmaan rannikolta (1940), sekä näyte Hardi Volmerin tekeillä olevasta fiktioelokuvasta Johannes Pääsuken todellinen elämä (2019).

Lahjakas ja tuottelias valokuvaaja Johannes Pääsuke (1892–1918) oli myös ensimmäinen virolainen elokuvantekijä. Vuosina 1912–1914 hän teki lehdistötietojen mukaan noin 40 lyhytelokuvaa. Nykyään Viron Valtioarkiston Elokuva-arkistoon on talletettu yhdeksän Pääsukesen kuvaaman elokuvan kopiot. Orionin sarjassa niistä esitetään kaksi, dokumentti Retk läbi Setumaa / Matka halki Setomaan (1912/1913) ja omana aikanaan tärkeä poliittinen pilaelokuva Karujaht Pärnumaal / Karhujahti Pärnumaalla (1914).

Matka halki Setomaan (7 min) on kuvattu kesällä 1912 ja keväällä 1913 kaakkois-Virossa Petserissa (nyt Venäjän aluetta), Värskassa, Võõpsussa, Matsurissa ja Saboldissa. Elokuvaa kuvattiin Viron Kansallismuseon (Eesti Rahva Muuseum) tilauksen mukaan kahden valokuvausmatkan ohessa. Kansallismuseon johtaja Oskar Kallas lienee ollut elokuvan valmistumisen inspiroija. Vuonna 1914 yksi kopio Setumaa-elokuvasta lähetettiin Suomen Kansallismuseoon, mutta ei ole tietoja, esitettiinkö Pääsukesen elokuvaa Helsingissa koskaan. Matka halki Setomaan on ensimmäinen antropologinen virolaiselokuva.

Ensimmäinen virolaisten tekemä näytelmäelokuva Karhujahti Pärnumaalla (11 min) on kuvattu syksyllä 1913 Tartossa ja sen lähellä Vasulan metsässä. Elokuva sai ensi-iltansa helmikuussa 1914 (vkm 13.02; ukm 26.02) Tarton Ideal-elokuvateatterissa. Ohjaajana toimi Tõnis Nõmmits (Vanemuine-teatterin ”peruukkimestari”), kuvaajana Johannes Pääsuke, elokuvan idean antoi kirjailija ja pilapiirtäjä Karl August Hindrey, elokuvan tuotannon rahoituksen takana olivat Tarton Postimees-lehti ja sen päätoimittaja Jaan Tõnisson, tuottajana Aleksander Tippo, elokuvateatterin Imperialin omistaja. Näyttelijöiksi oli pyydetty ilmeisesti tekijöiden ystäviä ja sukulaisia sekä Vanemuine- ja Karlova-teatterien väkeä. Esiintyjien nimiä ei mainita, koska Karhujahti oli poliittinen pilaelokuva.

Karhujahdin tarinan päähenkilöt ovat herra Frackmann ja karhu (= Pärnu Postimees-lehden toimittaja Jaan Karu ja Pärnun pormestari Otto Brackmann). Frackmann aloittaa karhujahdin, joka loppuu niin kuin loppuu. Pilaelokuvan taustana on Jaan Karun (virolaisen) ja Otto Brackmannin (saksalaisen) oikeusasia Pärnussa: Karun asianajaja oli muuten Viron ensimäinen ulkoministeri Jaan Poska. Jaan Karu voitti oikeusjutun. Toinen taustatarina on saksalaisten ja virolaisten vaalitaistelut 1913 kaikissa suurissa Viron kaupungeissa.

Konstantin Märska (1896–1951) oli tunnettu ja tuottoisa elokuvantekijä Virossa vuosina 1919-1940; kuvaaja, tuottaja ja ohjaaja. Ohjelmassa on Märskalta vain pieni näyte. Se on vuonna 1926 kuvattu ensimmäinen virolainen kokeellinen elokuva, saksalaisista Trick-filmeista vaikutteita saanut Tallinna turg / Tallinnan tori (3 min 26 sek). Tallinnan torista on Märska myöhemminkin kuvannut muutamia lyhytelokuvia.

Vladimir Parvelin (1908–1971) kuvaama Vilsandi linnuriik / Vilsandin lintumaa (1937; 9 min) on virolaisten ensimmäisen luontoelokuva. Se sai ensimmäisenä virolaisena elokuvana kansainvälisen tunnustuksen Hampurin luontoelokuvien viikolla syksyllä 1937. Voisi sanoa, että ensimmäisen virolaisen heimoelokuvan teki myös Vladimir Parvel. Liivi rannikult / Liivinmaan rannikolta (11 min) valmistui traagisena aikana, vain kuukausi ennen Neuvostoliiton miehityksen alkua kesäkuussa 1940. Samoin kuin Pääsukesen Setumaa-elokuvan, tilasi Liivinmaa-elokuvan Eesti Rahva Muuseum eli Viron Kansallismuseo.

Viro 100 -sarjan ensimmäisen elokuvaillan Orionissa lopettaa näyte animaattorin, lavastajan, rocklaulajan, poliitikon ja elokuvaohjaajan Hardi Volmerin (s. 1957) vuonna 2019 valmistuvasta neljännestä fiktio-elokuvasta Johannes Pääsukese tõeline elu / Johannes Pääsukesen todellinen elämä (8 min). Johannes Pääsukesen roolissa on Ott Sepp, nykyisin tunnetuin virolainen koomikko, hänen ystävänä ja työkumppanina Volterina on elokuvassa Märt Avandi. Johannes Pääsukese tõeline elu saa ensi-iltansa helmikuussa 2019.

Hardi Volmer on paikalla Orionin näytöksessä.

- Jaak Lõhmus, virolaisen elokuvaohjelman kuraattori