Eternal Breasts (1955)

Chibusa yo eien nare
Ohjaaja: 
Kinuyo Tanaka
Henkilöt: 
Yumeji Tsukioka, Ryôji Hayama, Junkichi Orimoto, Hiroko Kawasaki, Kinuyo Tanaka
Maa: 
Japani
Tekstitykset: 
English subtitles
Kesto: 
106 min
Teemat: 
NAINEN ELOKUVAMAAILMASSA
Kopiotieto: 
35 mm
Lisätieto: 
Elokuvaan liittyvä luento: 7.12. klo 14.30: Eija Niskanen: Ei pelkkä – aasialaiset naiselokuvantekijät
Tunnemme Kinuyo Tanakan Kenji Mizoguchin feminististen elokuvien tähtenä, mutta hän oli myös hieno ohjaaja. Ensi kertaa Suomessa nähdään Tanakan ohjaustyötä: Eternal Breasts (Chibusa yo eien nare, 1955) on draama kirjailijanaisesta, joka ottaa avioeron. Kohdattuaan nuoren ihailijan hän saa rintasyövän, ja hänen rintansa leikataan.

Kinuyo Tanakan elokuva Chibusa yo eien nare, joka perustuu tankarunoilija Fumiko Nakajon (1922–1954) elämään, on monin tavoin merkittävä feministinen elokuva. Tanaka oli keskeinen japanilainen elokuvatähti 1920-luvun lopulta alkaen. 1940-luvulla hän alkoi esiintyä vaativammissa rooleissa, kuten Kenji Mizoguchin teoksessa Naniwa onna (1940). Pian Tanaka totesi, että eniten hän halusi ohjata, mikä silloisessa Japanissa oli lähes mahdotonta naiselle. Tanaka esiintyi säännöllisesti Mizoguchin huomattavimmissa elokuvissa, mutta järkytyksekseen hän sai todeta, että kun hän haki jäsenyyttä Japanin ohjaajaliittoon, Mizoguchi kampanjoi aktiivisesti hänen liittymistään vastaan. Kuten edeltäjänsä, Japanin ensimmäinen naisohjaaja Tatsuko Sakane (1904–1975), Tanaka oli kuitenkin erittäin motivoitunut ja jyrkän päättäväinen. Alan sukupuolisyrjinnästä välittämättä hän ohjasi elokuvan Koibumi (Love Letter), joka esitettiin vuonna 1954 Cannesin elokuvajuhlilla. Sitä seurasivat Tsuki wa noborinu (The Moon Has Risen, 1955) ja Tanakan kuuluisin ja kiistellyin elokuva Chibusa yo eien nare.

Päähenkilö Fumiko Shimojō (Yumeji Tsukioka) elää onnettomassa avioliitossa, johon kuuluu kaksi pientä lasta ja laiska, uskoton aviomies, joka laiminlyö häntä eikä auta häntä lainkaan orastavalla runoilijanuralla. Juuri kun Fumiko pääsee vauhtiin kirjailijana ja liittyy runoilijoiden piiriin hänellä diagnosoidaan rintasyöpä, ja häneltä poistetaan molemmat rinnat kliinisen yksityiskohtaisessa leikkauskohtauksessa. Mastektomian jälkeen Fumikon runoilijankutsumus vain yltyy. Hän leikkaa tukkansa, laiminlyö kotirouvan velvollisuuksiaan ja kirjoittaa patriarkaattia kritisoivaa runoutta. Operaatio muuttaa hänet: hän löytää seksuaalisuutensa ja itsevarmuutensa runoilijana.

Fumikon runoja julkaistaan Tokyo Daily Newsissa, ja ne saavat suotuisan vastaanoton. Ihailijakuntaan kuuluu myös nuori reportteri Akira Ōtsuki (Ryōji Hayama). Fumikon ja Akiran välille kehkeytyy pian suhde, joka perustuu ensi alkuun puhtaaseen hyväksikäyttöön: Fumikon rintaleikkaus on myyvää sensaatioaineistoa reportterille. Vähitellen Akiran ja Fumikon välille kehittyy romanttinen ja seksuaalinen suhde, ja Akirasta tulee Fumikon runouden puolestapuhuja. Fumikon sairaus pahenee, ja hänen runoutensa kukoistaessa hänen kehonsa alkaa hävitä kamppailussa tautia vastaan. Fumiko kieltäytyy hiipumasta hiljaa pois. Hän ottaa elämänsä ja runoutensa hallintaansa, ja jättää lapsilleen ja meille viimeisen runon muistoksi kuolemansa jälkeen.

Chibusa yo eien naren kuvallinen tyyli on feminististä ja auteuristista. Mukana on kosketuksia Ozun ankaran formaalisesta tyylistä varsinkin elokuvan alkupuolella, jossa Fumiko nähdään tuhoisan perinteisen avioliiton vankina. Mutta Fumikon muuttuessa aktiivisemmaksi ja itsenäisemmäksi niin tapahtuu myös elokuvan kameratyölle. Tanakan liikkuva kamera samastuu runoilijan subjektiiviseen näkökulmaan hänen muuttuessaan aina vain uskaliaammaksi ja epäsovinnaisemmaksi. Kuoleman edessä Fumiko ei enää pyri miellyttämään ja alistumaan. Hänen käytöksensä järkyttää usein toisia, ennen kaikkea hänen seksuaalinen valloituksensa: reportterin kanssa hän kokee ensi kertaa elämänssään romanssin.

Chibusa yo eien nare on henkeäsalpaavan rehellinen kuvatessaan naiskehoa – ei vain rintaleikkausjaksossa vaan myös myöhemmässä vaiheessa, kun Fumiko paljastaa uhmakkaasti arpisen rintakehänsä naisystävälleen Kinukolle (Yoko Sugi). Vaikka kamerakulma peittääkin näyn, huomaamme Kinukon ilmeestä, miten perinpohjaisesti järkyttynyt hän on. Tanaka oli aikaansa edellä.

– Gwendolyn Audrey Fosterin mukaan (Senses of Cinema, March 2018) AA 7.12.2018