Kinokonsertti: Golem + Draama-Helmi & Chhrlie (1920)

Ohjaaja: 
Paul Wegener, Carl Boese
Henkilöt: 
Paul Wegener, Albert Steinrück, Lydia Salmonova, Ernst Deutsch, Otto Gebühr
Lisähenkilöt: 
kuvaus Karl Freund
Maa: 
Saksa
Tekstitykset: 
suom. tekstit (E)
Ikäraja: 
K7
Kesto: 
85 min
Teemat: 
KINOKONSERTTI
Kopiotieto: 
35 mm
Lisätieto: 
elokuvaan musiikin ja ääniä tekevät Draama-Helmi ja Chhrlie • liput 12 € / KAVIn klubikortilla 10 €
Paul Wegenerin ja Carl Boesen ohjaama mykkäelokuva Golem: miten hän tuli maailmaan (1920) esitetään kevätkauden ensimmäisessä kinokonserttissa laskiaissunnuntaina persoonallisen livesäestyksen kera. Juutalaiseen legendaan perustuvassa elokuvassa taikasana herättää elottoman saviveistoksen henkiin, ja siksi onkin sopivaa, elokuvan säestys on osin verbaalinen; sen säestävät kokeellinen räppäri Draama-Helmi sekä Chhrlie tummanpuhuvilla musiikkimaisemillaan. Kinokonsertti esitettiin ensimmäisen kerran Blow Up -festivaalilla Kulttuuritehdas Korjaamolla täydelle salille.

Elokuva filmattiin kesällä 1920 Ufa-Union-Atelierissa sekä Ufa-ulkokuvauskentällä Berliinin Templehofissa. – Hans Poelzigin apulaisena kerrotaan toimineen Kurt Richter. – Ensiesityksen musiikin sävelsi Hans Landsberger, ja kapellimestarina toimi Bruno Schulz.

Tämä oli kolmas kerta kun Wegener tarttui tähän aiheeseen. Vuonna 1914 hän ohjasi elokuva Der Golem yhdessä Henrik Galeenin kanssa, pääosissa Paul Wegener, Lyda Salmonova ja Henrik Galeen. Samanaikaisesti, elokuvasta riippumatta, Gustav Meyrink kirjoitti bestseller-romaaninsa ”Der Golem”. Vuonna 1917 Wegener ohjasi elokuvan Der Golem und die Tänzerin, pääosissa hän itse ja Lyda Salmonova. Myöhempiä filmatisointeja: Julien Duvivierin Le Golem/Golem (1936), pääosassa Harry Baur; Herbert J. Legerin It! (1966) ja Kimiyoshi Yasudan ja Yoshiyuki Kurodan Majin (1966).

Tehdessään elokuvaa Der Student von Prag Prahassa Wegener kiinnostui keskiaikaisesta juutalaisesta Golemin tarusta. Legendan mukaan rabbi Löw loi savesta elävän olennon estääkseen pogromin Prahan ghetossa. Wegener sai kumppanikseen Henrik Galeenin, joka kirjoitti ja ohjasi hänen kanssaan ensimmäisen Golemin (1914). Varhaiset Golem -filmatisoinnit ovat kadonneet, mutta vuoden 1920 upea versio on säilynyt.

Sen erikoistehosteet ovat tänäänkin tarkasteltuina vaikuttavia. Rabbi Löw apulaisineen rakentaa laboratoriossa taikapiirin paholaisen esiin manaamiseksi. Ukonilma puhkeaa lumotun kehän ympärille. Kuolleiden sielut ilmestyvät aaveina. Paholaisnaamion nielusta tulee loitsusana. Rabbin apulaisen takki tarttuu aaveen mukaan ja leimahtaa tuleen. Tapahtuu räjähdys, ja miehet kaatuvat tajuttomina lattialle.

Löydettyään taikasanan Löw kirjoittaa sen pergamentille ja työntää sen kotelossaan savimies Golemin rintaan. Tämä herää eloon kuin sähkölaite johon on asetettu paristo.

Kun keisari määrää juutalaiset karkotettavaksi ghetostaan, Löw saapuu Habsburgien hoviin ja manaa esiin näyn exoduksesta, mm. Ahasveruksen, ikuisen juutalaisen. Löw saa palatsin romahtamaan, ja hädissään keisari lupaa perua määräyksensä, jos Löw pysäyttää hävityksen. Löw komentaa Golemin pitämään käsillään palatsia pystyssä.

Golem, robotin ja ihmisen välimuoto, ei kuitenkaan enää tottele mestarinsa käskyjä vaan riistäytyy omille teilleen. Lopuksi se harhailee ulos ghetosta. Lapset tekevät niityllä kukkaseppeleitä. He pakenevat kauhuissaan Golemia, mutta yksi heistä tulee tarjoamaan sille omenaa. Kun Golem nostaa lapsen syliinsä se ottaa savimiehen rinnasta Daavidin tähden leikkiäkseen sillä. Samassa Golem kaatuu maahan jälleen elottomaksi savimöhkäleeksi muuttuneena.

Antti Alanen 1986