Craig’s Wife (1936)

Beräknade fruar
Ohjaaja: 
Dorothy Arzner
Henkilöt: 
Rosalind Russell, John Boles, Billie Burke
Lisähenkilöt: 
kuvaus Lucien Ballard
Maa: 
USA
Ikäraja: 
S
Kesto: 
73 min
Teemat: 
DOROTHY ARZNER
Kopiotieto: 
35 mm
Liian vähälle huomiolle jäänyt Craig’s Wife (1935) on kaksoismerkitykseltään älykäs teos, jossa ohjaaja Dorothy Arznerin jännitteinen tyyli ennakoi Douglas Sirkille ominaista kerrontaa. Nuori Rosalind Russell luo kylmäävän luonneanalyysin pakkomielteisestä kotirouvasta, joka tekee kodistaan eristetyn linnoituksen eräänlaisen aviollisen ”liikesopimuksen” mukaan. Tässä patriarkaalisen kulttuurin kritiikissä naiseus on yhteisön muotoilema malli, joka koituu kirjaimellisesti otettuna Graigin vaimon tragediaksi.

Talon rouva Harriet Craig (Rosalind Russell) kuuluu niihin ihmisiin, jotka ajattelevat kodin olevan pyhimmästä pyhin. Parhaimmillaan – tai pahimmillaan, kuten Dorothy Arznerin ohjaus Craig’s Wife antaa ymmärtää – tämä johtaa tietysti äärimmäisyyksiin mitä hälyttävimmällä tavalla. Kodin pikkutarkka järjestäminen ja kontrolli on tietysti tuttu ilmiö, eikä ole tuntematonta sekään, että jotkut rakentavat kodistaan oman persoonallisuutensa jatkeen, olipa se millainen hyvänsä. Selvästi neuroottisella Harriet Craigilla se on kylmä ja etäinen.

Lähtökohta on ohjaajan tuntien yllättävä: eikö Arzner olekaan tässä elokuvassaan ”esifeministinen” tai naisen asialla. Ehkä asiaa kannattaa katsoa enemmänkin siltä kannalta, että kyse on aiheesta ja siitä juontuvista kysymyksistä, jota Hollywoodissa ei ole otettu esille ennen Arzneria. Minkälaiseksi naiseus voi muodostua silloin, kun kaikki ei ole kohdallaan? Ja miten tämän naisen suhde mieheen oikein rakentuukaan? Takasti katsoen tarinaan on toki piilotettu koukkuja (ja symboliikkaa, kuten vaasin rikkominen), joissa Arznerin tiukka tyyli näyttäytyy tutulla tavalla.

Jos kohta nainen on pääosassa, miehenkin (John Boles) muuttumista ehkä liiankin palvovasta ja hemmotellusta koiranpennusta kyyniseksi toimijaksi kannattaa seurata.

Craig’s Wife oli filmattu jo kertaalleen 1920-luvun lopulla ja filmattiin vielä kerran 1950-luvulla Joan Crawfordin tähdittämänä nimellä Harriet Craig (1950), sillä kertaa yli 20 minuuttia pidempänä versiona. Paremmuutta niiden välille ei kannata arpoa, sillä molemmat kestävät katsomisen varsinkin näyttelemisen tasolla.

– Jari Sedergren 23.1.2018