Black Sun (1978)

Mannen i skuggan
Ohjaaja: 
Arne Mattsson
Henkilöt: 
Helmut Griem, Slobodan Dimitrijevic, Gunnel Fred
Lisähenkilöt: 
Per Wahlöön romaanista
Maa: 
Ruotsi/Jugoslavia
Ikäraja: 
K18
Kesto: 
111 min
Teemat: 
TRILLERI-RUOTSI
Kopiotieto: 
KAVI 35 mm
Lisätieto: 
English version
Arne Mattssonin ja Per Wahlöön viimeinen yhteistyö, Jörn Donnerin tuottama Black Sun (Mannen i skuggan, 1978) vie Francon Espanjaan. Saksalaistaiteilija (Helmut Griem) päättää kostaa pohjoismaisten turistien surman ja puolustaa lakkoilijoita verisessä konfliktissa. Mattssonin väkivaltaisin ja tylyin työ hävisi marginaaliin ja muodostui etsityksi kulttiaarteeksi.

Pitkän uran tehnyttä ohjaaja Arne Mattssonia (1919–1995) väheksyttiin 1970-luvun Ruotsissa hahmona menneisyydestä, vaikka hänen luomisvoimansa ei ollut loppu. Mattssonin ominta aluetta olleet rikos- ja jännityskertomukset eivät vielä tuossa vaiheessa olleet ruotsalaisen fiktiotuotannon valtavirtaa ja ydintä, mitä niistä 2000-luvun alussa tuli. Kirjailijat Maj Sjöwall ja Per Wahlöö muodostivat poikkeuksen; pariskunnan uskottavat ja yhteiskunnallisesti toinen toistaan radikaalimmat Martin Beck -poliisiromaanit kelpasivat suuren yleisön lisäksi tiedostaville kriitikoille. Bo Widerbergin menestyksekkäästi ohjaama Komisario Beck tähtäimessä (Mannen på taket, 1976) oli vain yksi osoitus Sjöwall-Wahlöö-tekstien elokuvapotentiaalista, joka osoittautui uskomattoman kansainväliseksi: Beck-romaaneista filmattiin paikallisia versioita niin Hollywoodissa (Naurava poliisi, 1973) kuin Neuvostoliittoon kuuluneessa Latviassa (Nepabeigtas vakarinas, 1979) ja Unkarissa (Mies, joka hävisi savuna ilmaan, 1980).

Arne Mattsson oli työllistänyt Maj Sjöwallia ja Per Wahlöötä 1960-luvun puolivälissä ohjaamiensa trillerien käsikirjoittajina. Niiden jälkeen Mattsson asettui Espanjaan, omien sanojensa mukaan saadakseen etäisyyttä ruotsalaiseen murskakritiikkiin. Mattssonin ja Wahlöön neljänneksi ja viimeiseksi yhteistyöksi jäi heidän yhdessä käsikirjoittamansa sovitus Wahlöön romaanista Lastbilen (1962). Kirja on Francon Espanjaan sijoittuva avausosa trilogiassa, joka käsittelee diktatuuria ja vallankumousta; muiden osien tapahtumapaikat ovat fiktiivinen eteläamerikkalainen valtio (Uppdraget, 1963) ja demilitarisoitu tulevaisuuden (anti)utopia (Generalerna, 1965); Beck-sarjassa kyseenalaistettu pohjoismainen sosiaalidemokratia ei siis ollut ainoa Wahlöön ravistelema yhteiskuntamalli.

Mattssonin elokuva valmistui vuonna 1978, jolloin kirjailijan kuolemasta oli kulunut kolme vuotta. Luultavasti Mannen på taketin vanavedessä se sai ruotsinkielisen nimen Mannen i skuggan. Päähenkilöt ovat kolme turistia Espanjassa, norjalaiset Dan ja Siglinde sekä saksalainen maalari ja ex-sotilas Willi. Kalareissulla espanjalaiset kalastajaveljekset tappavat Danin ja raiskaavat ja surmaavat Siglinden, jonka vähäpukeinen auringonotto on ärsyttänyt seudun asukkaita. Willi ryhtyy kostamaan pohjoismaisten ystäviensä surmaajille. Kalavelkojen maksaminen sekoittuu vapaustaisteluun, kun saksalainen löytää liittolaisia laittomien aseiden salakuljettajista ja lakkoilevista työläisistä. Mattssonin synkkää ja brutaalia maailmankuvaa ja Wahlöön illuusiotonta antifasismia yhdistävä elokuva huipentuu puolisotilaallisen Guardia civil -poliisiorganisaation vastaiskuun.

Mattssonia jo nuorena elokuvakriitikkona tukeneen Jörn Donnerin tuottama Black Sun eli Mannen i skuggan on nimensä mukaisesti varjoon jäänyt elokuva, jonka levitys jäi alusta asti hyvin pienimuotoiseksi. Siinä missä marttyyrimäisen omaelämäkerrallisia piirteitä sisältävä ihmissuhdeodysseia Ann ja Eeva – eroottiset (Ann och Eve, de erotiska, 1970) on historian tuottoisimpia ruotsalaiselokuvia ja Tukholman alamaailmaa kuvaava Smutsiga fingrar (1973) nauttii harvinaisuudestaan huolimatta kovaksikeitetyn kulttisuosikin mainetta, Mannen i skuggan tuntuu hävinneen katsojien ulottumattomiin ja saaneen ”kadonneen elokuvan” sädekehän.

Yhteensä 61 elokuvaa ohjannut Arne Mattsson olisi epäilemättä halunnut ohjata enemmänkin. Tekemättä jääneihin projekteihin kuuluu Wahlöön Uppdraget-romaanin elokuvaversio, jonka Mattsson aikoi filmata Meksikossa, pääosassa Richard Attenborough. Resurssien ja työtilaisuuksien harvenemisesta huolimatta Mattsson ei oikeastaan ikinä lopettanut elokuvantekoa eikä alan ilmiöiden seuraamista; viimeisinä vuosinaan ohjaaja kehitteli Uhrilampaiden (Silence of the Lambs, 1991) inspiroimaa sarjamurhaajatrilleriä.

– Lauri Lehtinen 28.5.2014