Joka toinen pari (2016)

Ohjaaja: 
Mia Halme
Lisähenkilöt: 
tuottaja Aleksi Salmenperä • kuvaus Heikki Färm, Peter Flinckenberg
Maa: 
Suomi
Ikäraja: 
K7
Kesto: 
76 min
Teemat: 
OHJAAJAKLUBI
Kopiotieto: 
4K DCP
Lisätieto: 
dokumenttielokuva avioeroista • vieraana ohjaaja Mia Halme ja yksi päähenkilöistä, Ykä Nieminen • yhteistyössä SELO ry
Mia Halmeen dokumenttielokuvan Joka toinen pari (2017) nimi viittaa tietoon, että joka toinen avioliitto päätyy eroon. Kolmen avioeron tarinassa kohdataan erilaisia tilanteita ja ratkaisuja. Kunkin tarkastelussa päästään herkästi ja syvälle yksityisimpään sfääriin. Yhdistävänä kysymyksenä on lasten näkökulma erotilanteessa. Viisas ja monikerroksinen elokuva avaa näkökulmia myös pitkälle sukujen historiaan.

Mia Halmeen ohjaama ja käsikirjoittama Joka toinen pari (2017) on yhteiskunnallinen dokumentti ja samalla henkilödokumentti. Elokuvan keskiössä ovat pariskunnat, joiden liitot ovat hajonneet: kolme entistä paria kertoo yhteisestä menneisyydestään, erostaan ja elämästään eron jälkeen.

Otsikon ”joka toinen” viittaa kaikkien avioliittojen keskimääräiseen eroprosenttiin, joka lieneekin yli viidenkymmenen. Ensimmäisten avioliittojen kohdalla eroprosentit jäävät niukalti alle 40 %, joten uusilla yrittäjillä luku ei ole yhtä masentava. Ottaen huomioon yleensä varsin hyvät lähtökohdat, luku on silti kovin suuri.

Toisaalta on selvää, ettei eroprosessin pidä nykymaailmassa olla liian vaikea: ajatus ikuisesta avioliitosta ei ota huomioon maailmojen ja sen myötä ihmisten nopeaa muuttumista. Keskimääräinen avioliitto – ja sen myötä siis asiasta vallitseva yleinen totuus – kestää noin kymmenen vuotta. Yhtä kaikki, ystävällisimmilläänkin ero ja sen prosessointi on ihmisen elämässä rankkaa ja tunteita herättävää.

Ja juuri tunteista – tarkemmin emootioista ja affekteista – Mia Halmeen elokuvassa on kysymys. Dokumentin henkilöt muistelevat eron tuomia väistämättömiä seurauksia: surua ja helpotusta, vihaa ja rakkautta. Käytännön asioista sopiminen eron yhteydessä on tunnetusti työlästä eikä kaikille ota onnistuakseen.

Eikä tässä kaikki. On selvää, että eroparien yhteiset asiat eivät suinkaan lopu eroon, vaan yhteisten lapsien vanhempina entiset puolisot ovat usein tekemisissä toistensa kanssa vielä eron jälkeenkin. Myös eronneen uusi parisuhde nostattaa tunteita toisessa. Erot eivät myöskään jää parien ja heidän lapsiensa omaisuudeksi, vaan perheen lähipiirit tulevat helposti vedetyksi mukaan vyyhdeksi kasvaneisiin ongelmakimppuihin.

Visuaalisesti Mia Halmeen elokuvassa on yritystä. Dokumentti välttää huolellisesti televisioreportaasien kliseet, puhuvat päät.

– Jari Sedergren 6.11.2017