Chomón Essencial

Ohjaaja: 
Segundo de Chomón
Maa: 
Espanja/Ranska
Tekstitykset: 
suom. tekstit (E)
Ikäraja: 
vapautettu luokittelusta
Kesto: 
101 min
Teemat: 
ELOKUVAN HISTORIA
UNESCO WORLD DAY FOR AUDIOVISUAL HERITAGE
Kopiotieto: 
35 mm (Filmoteca de Catalunya)
Lisätieto: 
Los héroes del sitio de Zaragoza (ES 1903), L’hereu de ca’n pruna (ES 1904), Ah ! La Barbe (FR 1905), Le Roi des dollars (FR 1904), Les cent trucs (FR 1906), La Courant électrique (FR 1906), L’Antre de la sorcière (FR 1906), Le Spectre rouge (FR 1907), Ki Ri Ki, acrobates Japonais (FR 1907), L’insaisissable pickpocket (FR 1908), El Electric Hôtel (ES/FR 1908), La Légende du fantôme (FR 1908), Le Théâtre électrique de Bob (FR 1909), Le Petit Poucet (FR 1909), Voyage sur Jupiter (FR 1909), Superstition andalouse (FR 1912) • piano Joonas Raninen
Chomón Essencial -ohjelman sankari on Barcelonan elokuvateollisuuden pioneeri, Ranskassa paljon ohjannut Segundo de Chomón (1871–1929). Georges Mélièsin veroisen fantasian mestarin saavutuksia dokumentin, animaation, erikoistehosteiden, värin ja fantasian alalla esittelee Filmoteca de Catalunyan upea kooste.

Segundo de Chomón syntyi Teruelissa 18.10.1871 (vanhemmat: Isaac Chomón ja Luisa Ruiz) ja kuoli Pariisissa 2.5.1929. Espanjalaisen elokuvan suuri pioneeri toimi kotimaansa lisäksi lähinnä Ranskassa ja Italiassa. Tuottaja, ohjaaja, kuvaaja, erikoistehostemies ja pyroteknikko Chomón oli erikoistehosteiden pioneeri, animaation varhainen mestari, väri-ilmaisun uranuurtaja, kameratekniikan suuri kokeilija ja keksijä sekä taiteilija, joka ruutu ruudulta edisti elokuvan kielen kehitystä. Kuitenkin Chomón on ollut kauan unohduksissa. M. Dolors Genovèsin dokumentti syventyy Chomónin filmografiaan, joka käsittää 345 teosta. Se paljastaa varhaisten elokuvatrikkien salaisuuksia, joista eräät ovat yhä käytössä. Elokuvayhtiöt, joissa Chomón työskenteli, olivat aikansa huomattavimpia (Pathé Frères ja Itala Film) ja hänen kumppaneinaan olivat eräät ajan suurimmista ohjaajista (Ferdinand Zecca, Gaston Velle, Giovanni Pastrone ja Abel Gance).

Chomón aloitti tekemällä katsauksia: vuonna 1896 Chomón kuvasi kuningas Alphonse XIII:n häät. Hän kuvasi myös yhden ensimmäisistä astronomisista elokuvista, aiheena auringonpimennys. Chomónista tuli katalonialaisen elokuvan pioneeri Fructuós Gelabertin rinnalla. Filmatessaan dokumentteja Chomón tutustui Luis Macayaan ja Alberto Marroon, jotka olivat maailman elokuvalevitystä hallitsevan Pathé Frères'in edustajia Espanjassa. Barcelonaan rakentamassaan studiossa Chomón keksi käsinvärjäysmenetelmän, shabloonavärityksen (stencil colouring, au pochoir),  jossa hän käytti keksimäänsä aniliiniseosta. Chomónin varhaisiin keksintöihin kuuluivat myös animoidut tekstit (lettres embrouillés).

J. Stuart Blacktonin Haunted Hotel innosti Chomónia omaan trikkielokuvaan Hotel eléctrico (1905), jossa hän käytti stop motion -animaatiota (tour de manivelle) niin loistavasti, että se sai Charles Pathén valitsemaan Chomónin trikkielokuviensa pääohjaajaksi, tarkoituksena nousta mestari Georges Méliès'n vakavaksi kilpailijaksi. Vuosina 1906–1909 Chomón  työskenteli lähinnä Ranskassa ja teki Pathélle sarjan loistavia fantasiaelokuvia, joista eräät olivat suoraan Mélièsin inspiroimia: La Légende du fantôme (1907), Voyage vers la planète Jupiter (1907), Cuisine magnetique (1908), La Table magique (1908), Fabrique d'argent (1908), Les Ombres chinoises (1908) ja Nouveau voyage dans la Lune (1909). Niissä hän ilmensi teknistä mestaruuttaan ja kykyään löytä ratkaisu kaikkein vaikeimpiin teknisiin ongelmiin. Jean-Claude Seguinin mielestä "Segundo de Chomónin maailma on poeettisempi ja ehkä kinematograafisempi kuin Mélièsin. Hän on elokuvan suuri runoilija, suuri avantgardisti".

Fantasian ohella Chomón teki moniin muihinkin lajeihin kuuluvia elokuvia: dokumentteja (Los sitios de Chile, 1905), komediaa (Los guapos del parque, 1905, Un portero modelo, 1911, Felma inglesa, 1911, La manta del caballo, 1911), historiallista Film d'Artia (Justicia del Rey Don Pedro, 1911) ja sarjaelokuvia (La expiacion, El adiós de un artista, La fatalidad, La hija del guardacostas, El puente de la muerte). Vuosina 1910–1912 Chomón työskenteli Espanjassa tehtävänään luoda Pathélle "tyypillisesti espanjalaisia" elokuvia, lajeinaan zarzuela, sainete, folklore, historiallinen elokuva, draama, komedia ja trikkielokuva. Chomónia pidetään kahden ensin mainitun keskeisen tyypillisesti espanjalaisen lajin perustajana.

Vuosina 1912–1919 Chomón toimi Italiassa, Torinossa, Itala Filmin palveluksessa, jossa syntyivät rikoselokuva Tigris (1912) ja Strindberg-tulkinta Padre (1912). Hän kehitteli erikoistehoste- ja pyrotekniikkataitojaan elokuvissa L'Eruption de l'Etna ja Incendie en mer. Näitä taitojaan hän sai käyttää myös pyroteknikkona aikansa jättiläismäisimmässä italialaisessa elokuvassa Cabiria (1913), jossa Chomón ja ohjaaja Pastrone käyttivät myös uraauurtavasti kamera-ajoa. Chomónin oli avannut uutta uraa kamera-ajoillaan jo Ferdinand Zeccan ohjaamassa elokuvassa Vie et passion de Notre Seigneur Jésus-Christ (FR 1906–1907). Kaiken kaikkiaan Chomónin teknisillä keksinnöillä oli merkitystä siirryttäessä "primitiivisestä" elokuvasta kohti joustavampia ilmaisukeinoja. Loppu-uransa suurtöinä Chomón toteutti huikean jättielokuvan Maciste all'Inferno (1925) helvettinäkyjen pyrotekniikan ja Abel Gancen Napoleonin (1927) "salamoivan ajattelun" häikäisevät erikoistehosteet.

– Edmond Dantès 29.1.2002