Mielensäpahoittaja (2014)

Kverulanten
Ohjaaja: 
Dome Karukoski
Henkilöt: 
Antti Litja, Petra Frey, Mari Perankoski
Maa: 
Suomi
Ikäraja: 
S
Kesto: 
104 min
Teemat: 
ANTTI LITJA
Kopiotieto: 
2K DCP
Lisätieto: 
käsikirjoitus Tuomas Kyrö romaanistaan
Mielensäpahoittaja (2014) on monella tapaa suomalaisen komedian perikuva. Dome Karukosken ohjaus ja Tuomas Kyrön suositun kirjoitussarjan jääräpäinen suomalainen mies mielipiteineen istuu kahdeksankymppiselle mestarinäyttelijä Antti Litjalle kuin karvahattu päähän. Kansa palkitsi ja puoli miljoonaa kävijää oli jälleen totta kotimaiselle elokuvalle.

Tuomas Kyrön 2010-luvulla ilmestyneistä, toistaiseksi neljästä Mielensäpahoittaja-romaanista on viiden viimeisen vuoden aikana muodostunut todellinen ilmiö. Monelle on tullut tutuksi sananparsi: ”Kyllä minä niin mieleni pahoitin.” Menestys ei ole rajoittunut ainoastaan kirjoihin, vaan nimihenkilö, yrmeä karvahattuinen kahdeksankymppinen on seikkaillut lisäksi niin teatterin lavoilla eri puolilla Suomea, radiokuunnelmissa kuin valkokankaallakin. Kyrö käsikirjoitti suositun aiheensa pohjalta noin 500 000 katsojaa elokuvateattereihin keränneen teoksen yhdessä ohjaaja Dome Karukosken (s.1976) kanssa ja mukaan pääosaan houkuteltiin jo kuunnelmien monologeissa tälle nykyajan Havukka-ahon ajattelijalle äänensä antanut Antti Litja (s. 1938).

Legendaarinen näyttelijä muistetaan erityisesti rooleistaan Risto Jarvan elokuvissa Mies, joka ei osannut sanoa ei (1975), Loma (1976) ja Jäniksen vuosi (1977) sekä monipuolisesta urastaan teatterissa. Dome Karukoski on puolestaan menestyneimpiä 2000-luvun suomalaisia elokuvaohjaajia, joka töissään kuten Tyttö sinä olet tähti (2005), Kielletty hedelmä (2009) ja Napapiirin sankarit (2010), on käsitellyt usein nuoremman sukupolven elämää. Mielensäpahoittajassa Karukoski on ottanut tarkasteluun vanhempiensa ikäpolven näkökulman Litjan hahmossa ja kertoo tehneensä elokuvan pääasiassa oma, yli 80-vuotias isä mielessään.

Karukoski ja Kyrö osuivat selvästi johonkin tavoittaessaan suuren yleisön, joka koostui varsin eri-ikäisistäkin katsojista. Suosiolle ja näin elokuvan onnistumiselle on löydettävissä useita syitä. Mielensäpahoittaja oli suosittu kirjasarjan, äänikirjojen ja teatteriesitysten osalta, mutta Dome Karukosken aiempi suosio elokuvillaan, kuten sitä edeltäneellä Leijonasydämellä (2013) ja Antti Litjan mainio, koko elokuvaa kannatteleva roolisuoritus maalta loukkaantumisen vuoksi kaupunkiin ja erilaiseen ympäristöön, miniän ja pojan kotiin saapuvan, alati valittavan äijänkäppänän osassa edesauttoivat ilmiön syntyä. Myös Mari Perankosken komediennen taidot pääsevät oikeuksiinsa urakeskeisenä miniänä ja Iikka Forss tekee omalta osaltaan hienon roolin Mielensäpahoittajan nyhverönä pehmopoikana.

Vaikka Mielensäpahoittaja on pitkälti Antti Litjan näyttelijäntaidon juhlaa ja herkullisten henkilöhahmojen muodostama, persoonallisestikin toteutettu, humoristista dialogia ja tilanteita sisältävä kokonaisuus, on viihdyttävästä elokuvasta erotettavissa useita myös syvällisempiä ja koskettaviakin teemoja. Yleisö on ottanut omakseen sysisuomalaisen, kansanomaisen, kaikesta valittavan hahmon, jonka mukaan kaikki oli parempaa vuonna viiskyt ja kolme. Jääräpäisyydestään huolimatta miehestä voi löytää kuitenkin hitusen omaa filosofiaansa, elämänviisauttakin ja jopa lämpöä. Tällaisia persoonallisuuksia ja vastarannankiiskejä, jotka eivät sopeudu nykyajan nopean menoon löytyy varmasti yllättävän monen lähipiiristä, joten samastumispintaa on. Vaikka elokuvan henkilöhahmot ovat melko karrikoituja, löytyy Mielensäpahoittajasta arjen realista tarkastelua ja nykyajan yhteiskuntakritiikkiäkin. Tragikoominen elokuva luo osaltaan kuvan sukupolvien välisestä kuilusta Mielensäpahoittajan ja tämän pojan perheen kautta. Tässä kohtaamisessa vanhakantainen, maalainen ja perinteinen sekä urbaani alati nopeampi nykyaikainen elämäntapa vempaimineen ja uusine kotkotuksineen joutuvat törmäyskurssille.

Mielensäpahoittaja huomioitiin myös ulkomailla sikäli näyttävästi, että se pääsi mukaan Toronton elokuvafestivaaleille, jossa se keräsi innostunutta yleisöä. Elokuva on myyty edellisten Karukosken teosten tavoin useaan maahan. Karukoski sai ennen Mielensäpahoittajan ensi-iltaa hienon kansainvälisen tunnustuksen elokuvantekijänä, kun amerikkalainen Variety-lehti nosti joulukuussa 2013 hänet kymmenen vuoden kiinnostavimman ohjaajan joukkoon. Myös Antti Litja on erittäin tyytyväinen Karukosken ohjaukseen ja ylistää tämän tapaa työskennellä. Litjan mukaan Karukoski on peräti yksi kaikkien aikojen kolmesta parhaimmasta suomalaisesta ohjaajasta, Nyrki Tapiovaaran ja Risto Jarvan ohella.

Joona Hautaniemi 5.8.2015