Drive (2011)

Ohjaaja: 
Nicolas Winding Refn
Henkilöt: 
Ryan Gosling, Carey Mulligan, Bryan Cranston, Oscar Isaac, Christina Hendricks
Lisähenkilöt: 
käsikirjoitus Hossein Amini (James Sallisin romaanista Kylmä kyyti)
Maa: 
USA
Tekstitykset: 
suom. tekstit/svensk text
Ikäraja: 
K18
Kesto: 
100 min
Teemat: 
PARHAAT INDIE-SOUNDTRACKIT
Kopiotieto: 
KAVI 35 mm
Nicolas Winding Refnin ohjaamassa trillerissä Drive (2011) elokuvien stunt-ajaja (Ryan Gosling) tekee öisin pimeitä rikoskeikkakuskin hommia. Pakkaa sekoittaa kaunis nainen (Carey Mulligan). Ranskalaisen Kavinskyn kappale ”Night Call” tiivisti elokuvan viileän tyylin.

Tanskalaisen Nicolas Winding Refnin ohjaajaura on ollut tasaisessa nousussa 1990 luvulta lähtien. Esikoisohjaus Pusher (1996) paisui lopulta trilogiaksi jonka muut osat olivat Pusher 2 (2004) ja Pusher III (2005). Ensimmäisen englanninkielisen elokuvansa Fear X (2003) pääosaan Refn sai John Turturron ja käsikirjoittajaksi Hubert Selby Jr:n.

Refnin Driven esikuvina ovat selvästi 1960-luvun vaihteen eksistentiaaliset kaahailuelokuvat kuten Monte Hellmanin Two-Lane Blacktop (1971), Richard S. Sarafianin Vanishing Point (Nasta laudassa, 1971) ja Peter Yatesin Bullitt (1968) ja Walter Hillin Driver (1978). Taustalla väijyvät myös eksistentiaalisten lännenelokuvan yksinäiset ratsastajat, vähäpuheiset asemiehet ja samurai-elokuvien miekkamiehet. Driven näennäisenä päähenkilönä on Ryan Goslingin näyttelemä arvotuksellinen Kuski, joka suhtautuu työhönsä melvillemaisen coolististi ja ammattimaisesti. Hän on klassisten film noir -elokuvien päähenkilöiden tapaan yksinäinen susi, joka kommunikoi sanojen sijaan mieluummin teoillaan. Paradoksaalisesti elokuvassa kaahaavalla Goslingilla ei ole ajokorttia.

Refn viljelee elokuvassaan runsaasti tyyliteltyjä hyperkineettitsiä takaa-ajo- ja toimintakohtauksia, mutta elokuvan rytmi on kuitenkin lopulta yllättävän hidas: David Bordwellin mukaan otoksien kesto on keskimäärin peräti seitsemän sekuntia. Driven näennäisen leppoisuuden alla piilee kuitenkin räjähtävää voimaa. Hitaan rytminsä vuoksi Drive näyttäytyy eräänlaisena 1980-luvun elokuvien tyyliteltynä ja unenomaisena luomuksena, joka on enemmän kuin pelkkä kopio esikuvistaan. Tyylikäs retroilu sai kiitosta. Yllättäen Drive menestyi Cannesin festivaalilla, jossa Refn sai parhaan ohjaajan palkinnon.

– Lähteiden pohjalta Pasi Nyyssönen 5.1.2018