Komisario Beck tähtäimessä (1976)

Mannen på taket
Ohjaaja: 
Bo Widerberg
Henkilöt: 
Carl-Gustaf Lindstedt, Sven Wollter, Eva Remaeus
Maa: 
Ruotsi
Tekstitykset: 
suom. tekstit
Ikäraja: 
K16
Kesto: 
111 min
Teemat: 
TRILLERI-RUOTSI
Kopiotieto: 
KAVI 35 mm
Lisätieto: 
Maj Sjöwallin ja Per Wahlöön romaanista
Skenaristina toiminut Per Wahlöö ja Maj Sjövall tunnetaan Martin Beck -romaanisarjastaan, joka on tullut tunnetuksi myös filmatisointiensa kautta. Toinen Beck-elokuva, Bo Widerbergin Komisario Beck tähtäimessä (Mannen på taket, 1976) on 1970-luvun eli kaikkien aikojen parhaita poliisitrillereitä. Vuonna 2012 se pääsi 7. sijalle ruotsalaiskriitikoiden valitsemien parhaiden ruotsalaiselokuvien listalla.

Kirjallisuuden alalla 1970-luvulla kohosi esiin ruotsalainen erikoisuus: poliittisesti radikaali dekkari. Punaisen sosialismin ja punaisen veren seos johti suuriin yleisömenestyksiin (Sjöwall/Wahlöö, Leif G W Persson, ym.), eivätkä elokuvatuottajat viivytelleet tempautuessaan aaltoon mukaan. Esimerkkejä tästä ovat Kuolema ja sen syyt (Chez Nous), Kahlittu (Lyftet) ja Uppdraget. Kerrontatyylin realistinen henkilökuvaus, liioittelematon, arkikieleen perustuva replikointi ja lavastusnäkemys, jossa marginaalisten miljöiden vastakohtina näytetään vallan mahtisaleja – tällaista esiintyi myös 1970-luvun ranskalaisessa ja italialaisessa elokuvassa. Sama koskee juoniasetelmaa, jossa syyllisyys on korkeissa asemissa olevilla suurin, kun taas tavalliset pikkuvarkaat eivät ole aivan yhtä suuria konnia.

Kansankodin kuvauksessa moni elokuvantekijä kunnostautui 1970-luvulla dokumentaristina tai hankkeilla, jotka olisivat voineet toimia myös dokumenttielokuvina. Pienimuotoiset ihmissuhdekuvaukset onnistuivat, samoin komedian eri suuntaukset, ja lupauksiin kuului Lars G. Thelestam.

1970-luvun huomattavin kansankodin kuvaaja tuli kuitenkin toisaalta. Bo Widerberg löysi Sjöwall/Wahlöön rikosromaaneista aineistoa, joka sopi hänen temperamenttiinsa ja elokuvalahjakkuuteensa täydellisesti. Elokuvan Komisario Beck tähtäimessä hermostunut, brutaali rytmi todisti, että Widerberg oli ohjaana edelleen täydessä iskussa. Kohtaus, jossa ohikulkevat lapset ja viattomat joutuvat kauhun valtaan turvallisuutta symbolisoivan talon edessä – Eastmaninstitutet oli sekataloudessa vallitsevan vakauden perikuva – voidaan nähdä tulevan vuosikymmenen kylmemmän ilmapiirin ennuskuvana. Poliisihelikopteri romahtaa keskelle kaupunkia, ja tutun ja turvallisen 1970-luvun piilevä paniikki alkaa nousta esiin. Widerberg käyttää erittäin taitavasti kansankodin suosikkinäyttelijöitä kuten Håkan Serneriä ja Carl-Gustaf Lindstedtiä keskeisissä rooleissa. Oli nerokas ratkaisu Widerbergiltä, että harmittoman 1950-lukulaisen farssin henkilöitymä Lindstedt sai tässä johdatella yleisöä pahuuden Ruotsiin. Jälkikäteen tarkasteltuna Komisario Beck tähtäimessä näyttäytyy vertauksena ruotsalaisen mallin kuolinkouristuksista.

– Mikael Timmin mukaan ("Mot publiken, ur samtiden… Den svenska filmens 70-tal", teoksessa Svensk filmografi 7, 1970-1979, Tukholma: Svenska Filminstitutet, 1989) AA 21.5.2014