Angelika ja merirosvo (1967)

Indomptable Angélique/Angelika och piraten
Ohjaaja: 
Bernard Borderie
Henkilöt: 
Michèle Mercier, Robert Hossein, Roger Pigaut
Maa: 
Ranska/BRD/Italia
Tekstitykset: 
suom. tekstit/svensk text
Ikäraja: 
K16
Kesto: 
87 min
Teemat: 
ANGELIKA UNCHAINED
Kopiotieto: 
KAVI 35 mm
Lisätieto: 
Anne ja Serge Golonin romaanista
Angelika (1964), Angelika – enkelten markiisitar (1965), Angelika ja kuningas (1966), Angelika ja merirosvo (1967) ja Angelika ja sulttaani (1968) muodostavat ehyen sarjan, jossa Angelikan (Michèle Mercier) ja mystisen Joffrey de Peyracin (Robert Hossein) kaunotar ja hirviö -jännite kestää cliffhangerista toiseen. Toimintaa ja kipeitä tunteita vyöryttävä taru etenee Aurinkokuninkaan hovista Pariisin alamaailmaan ja trendikkäästä kaakaokuppilasta Marokon sulttaanin haaremiin. Elokuvatutkija Tanja Sihvosen mukaan sarjan naisnäkökulma ja eroottinen lataus avaavat aiheita, jotka historiallisissa elokuvissa yleensä jäävät pimentoon. Äärimmäisyyksiä ja koreilua rakastavan tyylin kruunaa leveä Dyaliscope-kuvaus. Sivuosia komistavat Jean Rochefort (1930–2017), Giuliano Gemma ja Jean-Louis Trintignant.

Siinä missä elokuvasarjan kolmas osa Angelika ja kuningas opetti, että noituudesta kuolemaantuomitun kreivi Joffrey de Peyracin (Robert Hossein) roviolla polttaminen ei ollut sitä miltä näytti, neljännessä osassa Angelika ja merirosvo sankaritar (Michèle Mercier) lähtee Välimerelle etsimään kadonnutta ensimmäistä aviomiestään. Merenkulun vaarat ja orjakauppaa harjoittavat merirosvot muodostavat uusia haasteita. Käy ilmi, että uuden elämän aloittanut Joffrey tunnetaan nykyisellään kaapparikapteenina nimeltä Rescator.

 ”Angelika-elokuvien mieshahmot suurelta osin konstruoitu naisen katsetta varten”, kirjoittaa Tanja Sihvonen artikkelissaan Angelika-elokuvat romanssina (artikkelikokoelmassa Hääkirja, toim. Susanna Paasonen, Turun yliopisto 1999). Sihvosen mukaan ”naisviihteen” mieshahmot ovat eksoottisia ja kiihkeitä machoja tai feminiinisiä tunteilijoita kuten Joffrey:

”Jo Joffreyn puvustus toistaa ’naisellista’ koristelua. Hänet nähdään erityisesti Rescatorina usein erotisoituna, rinnan paljaaksi jättävässä valkoisessa paidassa, jonka voisi tulkita diminisoivan hänen auktoriteettiasemaansa. Rescator esitetään usein luontevasti pukeutuneena myös ’orientaaleihin’ asuihin. Luonteeltaan Joffrey kuvataan hillityksi, melankoliseksi, herkäksi ja tunteelliseksi, ennen kaikkea naisten (Angelikan) tarpeet ja toiveet huomioon ottavaksi ihannerakastajaksi. Samalla hänellä on maagisia kykyjä ja taitoja, sekä käskyvaltaa suhteessa ’hoviinsa’ ja alaisiinsa. Kiinnostavaa on, että tästä temaattisesta painotuksesta ei luovuta edes kuvattaessa Joffreyta lainsuojattomana Rescatorina.”

”Joffrey/Rescator säilyttää yhteiskunnallisten rakenteiden ulkopuolella luoviessaankin täydellisen valta-aseman suhteessa naisiinsa, palkollisiinsa ja yhteistyökumppaneihinsa. Kreivi Peyracin elämänpiirin kautta elokuvaan tuodaan etnisyyteen ja kansallisuuteen perustuvia toiseuden ja vierauden elementtejä jo alkuvaiheessa. Sen lisäksi, että kreivi itse on ’vieras’, edustaa hänen elämäntyylinsä Angelikalle uudenlaista ja jännittävää, perinteistä irtisanoutunutta elämänfilosofiaa.”

”Kiinnostava yksityiskohta Joffreytä esittävään Robert Hosseiniin liittyen on, että hänet mainitaan ’eksoottiseksi’ näyttelijäksi – hänen äitinsä oli venäläinen ja isä iranilainen – ja lisäksi korostetaan, että hän puhui ’erikoista’ ranskaa.”

– Lauri Lehtinen 23.5.2018