Old Boy (2003)

Oldeuboi
Ohjaaja: 
Park Chan-wook
Henkilöt: 
Choi Min-Sik, Yu Ji-Tae, Kang Hye-jeong
Maa: 
Etelä-Korea
Tekstitykset: 
suom. tekstit/svensk text
Ikäraja: 
K16
Kesto: 
121 min
Teemat: 
SARJAKUVISTA KUVASARJOIKSI
Kopiotieto: 
KAVI 35 mm
Lisätieto: 
Garon Tsuchiyan ja Nobuaki Minegishin mangasta
Samannimiseen mangaan perustuva Old Boy (2003) on hätkähdyttävä kostotrilleri, jonka Spike Lee teki uusiksi pari vuotta sitten. Alkuperäinen elokuva on tässäkin tapauksessa selvästi parempi. Eteläkorealaisen Chan-wook Parkin ohjaustyö on kaikilla elokuvan osa-alueilla unohtumattoman vaikutuksen tekevä moderni jännäriklassikko.

2000-luvun alussa Etelä-Koreassa kehittyi lännessä Korea-noiriksi nimetty rajujen rikos- ja kauhuelokuvien suuntaus joka sai myös runsaasti kansainvälistä huomiota. Brittiläinen levitysyhtiö Tartan julkaisi Etelä-Korean kohuttuja, runsaasti eksplisiittistä väkivaltaa sisältäviä nimikkeitä pahamaineisessa Asia Extreme -DVD-sarjassaan. Kielletyn hedelmän maku alkoi kuitenkin pian laimentua. Park Chan-wookin Old Boy päätyi Cannesin kilpasarjaan 2004 ja Quentin Tarantinon johtama tuomaristo antoi sille kilpasarjan kakkospalkinnon.

Old Boy on Park Chan-wookin ns. kostotrilogian keskimmäinen osa. Trilogian aloitti Sympathy for Mr. Vengeance (Boksuneun naui geot, 2002), joka Yle Teeman esityksessä 2010 sai suomalaiseksi nimekseen Sympatiaa Herra Kostajalle. Cannesin palkinnon siivittämänä Old Boy päätyi jopa suomalaiseen teatterilevitykseen valppaan Future Filmin maahantuomana. Trilogian kolmas osa on Lady Vengeance (Chinjeolhan geumjassi, 2005).

Korea-noirin taustalla oli korealaisen yhteiskunnan raju muutos vuosituhannen vaihteessa. Hallituksen tiukka sensuuri ja television yleistyminen näivettivät pitkään korealaista elokuvatuotantoa. Avautuminen länteen ja sensuurin hellittäminen 1980-luvun jälkipuoliskolla mahdollistivat aiemmin kiellettyjen aiheiden käsittelyn joka synnytti korealaisen elokuvan uuden aallon. Vuosituhannen vaihteessa kaupalliset paineet suuntasivat eteläkorealaisia elokuvantekijöitä tehokkaasti genre-elokuvien pariin. Old Boyn tarina kerrotaan filmnoirmaisen mutkikkaasti, takaumien ja kehystarinoiden kautta. Park on itsekin kertonut noir-vaikutteistaan ja tunnettujen lajityyppien hyödyntäminen oli yleistä vuosituhannen vaihteen korealaisessa elokuvassa. Tästä ovat esimerkkeinä muun muassa Memories of Murder (Boon Joon-ho 2003), Tell Me Something (Chang, 1999), Nowhere to Hide (Lee Myung-sen,1999), No Blood No Tears (Ryoo, 2002), A Bittersweet Life (Kim Jee-woon, 2005) ja Sorum (Yoon, 2001).

Old Boy pohjaa japanilaiseen manga-sarjakuvaan. Päähenkilö Daesu kaapataan keskelllä yötä ja kiidätetään hotelliin jossa hänet teljetään vankilan selliä muistuttavaan huoneenseen. 15 vuoden jälkeen hänet yllättäen vapautetaan. Ensitöikseen Deasu kohtaa Midon josta tulee hänen rakastajansa. Yhdessä he jäljittävät tuntemattomaksi jäänyttä kaappaajaa.

Park Chan-wook oli kriitiikko ja filmihullu joka päätyi lopulta elokuvaohjaajaksi. B-elokuvia rakastava cinefiili ei kuitenkaan halunnut leimautua pelkästään kulttielokuvien ja art house -elokuvien tekijäksi. Vuosituhannen vaihteessa Park tartui ns. vakavaan aiheeseen, Etelä- ja Pohjois-Korean herkkään tilanteeseen. Joint Securiety Area eli JSA (2000) sijoittuu Koreoiden väliselle rajalle, DMZ- eli demilitarisoidulle alueelle. Elokuvasta tuli Parkin kaupallinen läpimurto.

– Pasi Nyyssönen 8.3.2016