Mommilan veriteot 1917 (1973)

Blodsdåden i Mommila 1917
Ohjaaja: 
Jotaarkka Pennanen
Henkilöt: 
Reino Kalliolahti, Hannu Kahakorpi, Eila Arjoma, Mikko Majanlahti, Tapio Aarre-Ahtio, Jyrki Kovaleff
Lisähenkilöt: 
käsikirjoitus Paavo Haavikko, Jukka Kemppinen • musiikki Otto Donner
Maa: 
Suomi
Tekstitykset: 
English subtitles
Ikäraja: 
K12
Kesto: 
76 min
Teemat: 
MUISTOVUOSI 1918
Kopiotieto: 
KAVI 35 mm
Lisätieto: 
vieraana Jukka Kemppinen
Mommilan veriteot 1917 (1973) dramatisoi rekonstruktion Alfred Kordelinin, Suomen rikkaimman miehen, surmaan johtaneista kehityskuluista. Hauhon kruununvouti Matti Hurmeen teoksen (1937) pohjalta käsikirjoituksen laativat Paavo Haavikko ja Jukka Kemppinen. Kuvauskäsikirjoituksen muokkasivat jatkossa ohjaaja Jotaarkka Pennanen, apulaisohjaaja Pekka-Sakari Lehto ja kuvaaja Heikki Katajisto. Elokuvan tuotti ja lopulta myös leikkasi Jörn Donner.

Mommilan veriteot 1917 dramatisoi rekostruktion tapahtumista, jotka johtivat Suomen rikkaimman miehen, Alfred Kordelinin, surmaamiseen hänen 49-vuotissyntymäpäivänsä 6.11.1917 jälkeen. Päivän tapahtumien kulku oli ensimmäisen kerran kuvattu Hauhon kihlakunnan kruununvoudin Matti Hurmeen vuonna 1937 ilmestyneessä teoksessa Mommila. Elokuvan käsikirjoituksen laativat tilaustyönä kirjailijat Paavo Haavikko ja Jukka Kemppinen Hurmeen teoksen faktoja hyödyntäen. Siitä jatkoivat vapaasti kuvakäsikirjoitukseen elokuvan ohjaaja Jotaarkka Pennanen, apulaisohjaaja Pekka-Sakari Lehto ja kuvaaja Heikki Katajisto. Elokuvan tuotti ja leikkasi Jörn Donner. Leikkausvaiheessa syntyneet näkemyserot ohjaajan ja leikkaajan välillä ratkaisi Donner tuottajan valtuuksin. ”Heitin pois leikkaamani pätkät roskakoriin. Eivätpähän päässeet niitä liittämään enää filmiin”, kertoi Donner allekirjoittaneelle joku vuosi sitten. Paavo Haavikon ja Jukka Kemppisen käsikirjoitusversio julkaistiin painettuna omakustanteena.

Jotaarkka Pennanen (s. 1946) oli vastikään Jyväskylän Kaupunginteatterin johtajaksi kiinnitetty televisio-ohjaaja, jonka ainoaksi elokuvaohjaukseksi Mommilan veriteot 1917 jäi. Patruunan pääosaa esitti Reino Kalliolahti, hänen asianajajansa Risto Rytin roolissa nähtiin Hannu Kahakorpi. Kansallisfilmografia on selvittänyt myös, että avustavat matruusit olivat lähinnä tamperelaisia poliiseja ja muina avustajina esiintyi mm. Suomen Teatterikoulun vuoden 1973 kurssilaisia. Kansakoululapset olivat Siuron koululaisia.

Suomalaisen elokuvan populariteetti oli 1970-luvun alussa alimmillaan. Mommilan veritekojen lähes miljoonan markan tuotantokustannukset olivat vuoden 1973 uutuuksien korkeimmat, mutta katsojia kertyi odotettua huomattavasti vähemmän, vain reilut 50 000. Suomen elokuvasäätiö tuki elokuvan tuotantovaihetta yhteensä 180 000 markalla. Summasta 80 000 markkaa oli alunperin myönnetty Filmi-Ässä Oy:lle elokuvahanketta Suomen viimeinen susi varten, mutta yhtiön pyynnöstä siirretty Jörn Donner Productionsille. Valmis elokuva sai 60 000 markan laatutukipalkinnon ja Jörn Donner vuoden 1974 jaossa tuottaja-Jussin. Mommilan veritekojen johdannoksi Donner tuotti, ohjasi ja selosti kuuden minuutin mittaisen, myöhemmin 20 000 markan laatutuella palkitun lyhytelokuvan Kultaranta (tarkastutettu 3.10.1973 nimellä Mommilan veriteot 1917 alkukuva). Siinä esiteltiin Alfred Kordelinin Naantalin lähistölle rakennuttamaa kivikartanoa ja kertoi sen ensimmäisestä omistajasta. Tämä lyhytelokuva liitettiin myös Mommilan veriteot 1917 -vuokravideon alkuun.

– Suomen kansallisfilmografiatietoja hyödynsi Jari Sedergren 2018