Roinilan talossa (1935)

På Roinila gård
Ohjaaja: 
Erkki Karu
Henkilöt: 
Iivari Tuomisto, Rauni Luoma, Eero Eloranta
Maa: 
Suomi
Ikäraja: 
S
Kesto: 
103 min
Teemat: 
ERKKI KARU
Lisätieto: 
Minna Canthin näytelmästä
Erkki Karun Roinilan talossa (1935) perustui Minna Canthin näytelmään perintöriidasta vauraalla tilalla Etelä-Hämeessä. Elokuvadebyyttinsä saivat Rauni Luoma ja Toivo Palomurto. Karun uudessa nousukiidossa ollut ura katkesi, kun hän kuoli joulukuussa 1935 aivokalvontulehdukseen, ja hänen seuraajakseen Suomen Filmiteollisuudessa tuli T. J. Särkkä.

Kolmannen SF-elokuvansa aiheeksi Erkki Karu valitsi Minna Canthin kansannäytelmän "Roinilan talossa", jonka filmausoikeudet oli hankittu jo runsas vuosi aikaisemmin. Kirjailija Artturi Järviluoma teki käsikirjoituksen ja siirsi vuonna 1885 syntyneen näytelmän tapahtumat silloiseen nykyaikaan eli 50 vuotta ajassa eteenpäin. Niinpä elokuvassa on moottoripyöriä, henkilöautoja ja muita koneita joita Canthin näytelmän syntyaikana ei edes oltu keksitty.

Vaikka elokuvasovitus on ulkoisesti modernisoitu, se hengeltään ei ole läheskään yhtä moderni. Sidonnaisuus alkuteokseen näkyy Karun toteutuksessakin siinä, että pääosa tapahtumista on edelleen sijoitettu Roinilan talon pihamaalle. Minna Canth, suomalaisten naiskirjailijoiden ensimmäinen suuri kapinallinen, oli tässä näytelmässään vielä varsin säyseä, mutta tulevan radikaalin yhteiskuntakritiikin perusteet ovat jo näkyvissä.

Kuvauksen kohteena on sääty-yhteiskunnan aika, jolloin talon tyttäret eivät mene naimisiin renkien eivätkä talon pojat piikojen kanssa. Renki Mauno rakastuu Roinilan talon tyttäreen Annaan, mutta heidän onnensa tielle ilmestyy monia esteitä, Maunoa epäillään jopa erilaisista rikoksista, kunnes syytökset osoittautuvat perättömiksi ja muutkin vaikeudet voitetaan. Jo 1930-luvulla teema saattoi olla ajastaan jäänyt, joskin kestävänä ytimenä voi nähdä Canthille tyypillisen asetelman köyhien ja rikkaiden ristiriidasta.

Aikalaiskritiikki oli vähemmän ankara: "Mitä tämän elokuvan ohjaukseen tulee, niin siinä ei mielestämme ole paljoakaan moittimisen varaa. Juoni juoksee kiinteästi, joskin saksia olisi voitu useammin käyttää (...) Mutta suurin piirtein katsoen Karua on onniteltava. Artturi Järviluoman modernisointi onnistui erinomaisesti. Minna Canthin alkuperäinen teksti on säilytetty hienovaraisesti ja uudet lisät osoittautuivat - jo yleisönkin iloisuudesta päätellen - onnistuneiksi." (KooKoo, Elokuva-aitta 20/1935).

Näytteenä Karun ohjaustyylistä Roinilan talossa on varsin edustava ja tuo havainnollisesti esiin hänen vahvat ja heikot puolensa: kyvyn tavoittaa suomalaisen elämänmuodon perushengitys ja kuvasto, ihmiskuvauksen tietyn kaavamaisuuden ja yksiulotteisuuden, sidonnaisuuden näyttämäperinteeseen.

Roinilan talossa oli Karun 18. ja samalla viimeinen elokuvaohjaus. Jo leikatessaan tätä teosta hän poti ankaraa päänsärkyä, joka pitkittyessään muuttui korvasäryksi ja siitä aivokalvontulehdukseksi, mihin Karu menehtyi 8.12.1935, 48-vuotiaana, hieman yli kaksi kuukautta Roinilan talon ensi-illan jälkeen. Karun perustaman Suomen Filmiteollisuuden ohjat otti pankkimies Toivo J. Särkkä, jolla ne pysyivät seuraavien 30 vuoden ajan.

Kari Uusitalon (1986) ja muiden lähteiden mukaan