Meidän poikamme merellä (1933)

Våra gossar till sjöss
Ohjaaja: 
Erkki Karu
Henkilöt: 
Georg Malmstén, Kati Aspelin, Aku Käyhkö
Lisähenkilöt: 
musiikki Georg Malmstén
Maa: 
Suomi
Ikäraja: 
S
Kesto: 
109 min
Teemat: 
ERKKI KARU
Lisätieto: 
SEA 50 v -juhlakopio (2007)
Erkki Karun Meidän poikamme merellä (1933) oli ensimmäinen suomalainen musikaali. John Fordin tapaan Karun rakkain aselaji oli merivoimat, sukellusveneitä unohtamatta. Lähestymistapa oli humoristinen, ja pääosassa oli Georg Malmstén, jonka lauluista tuli ikivihreitä: "Meidän Maija", "Sukellusvenevalssi", "Aallokko kutsuu" ja "Leila".

"Erkki Karu oli 1920-luvulle ominaisen noususuhdanteen ja usein päättömiä muotoja saaneet yritteliäisyyden ja sijoitusaktiviteetin [– – ] puhdaspiirteinen lapsi. Onneksi hän kaikenlaisten ja usein utopististen hankkeittensa ohessa ehti ohjata myös useampia merkittäviä mykkäelokuvia kuin kukaan muu Suomessa", Peter von Bagh kirjoittaa tuoreessa arviossaan.

Bagh huomauttaa Meidän poikamme – sarjan olleen "pidäkkeettömästi propagandistinen", mikä näkyi hänen aiemmissakin elokuvissaan:  "Karu oli usein yltiömäisen patrioottinen: monet elokuvat päättyvät kuvaan Suomen lipusta".

Meidän poikamme oli saanut ensi-iltansa 18.2.1929. Tilaisuudessa olivat läsnä tasavallan presidentti L. K. Relanderia ja puolustuslaitoksen ylintä johtoa myöten. Myös jatkossa presidentit – Meidän poikamme merellä –elokuvassa Per Evind Svinhufvud – ja puolustusvoimien korkein päällystö osallistuivat ensi-iltanäytöksiin. Lehdistö kehui elokuvan "suurfilmiksi" ja "uuden kehityskauden kynnykseksi".  "Isänmaalliseksi  kuvarunoksi" kehuttu Meidän poikamme oli yksi vuoden katsotuimmista kotimaisista elokuvista. Se ja armeijan tuki varmistivat, että sarja sai jatkoa kahden äänielokuvan verran: merivoimia propagoivan Meidän poikamme merellä (1933) ja ilmavoimien ylistyksen Meidän poikamme ilmassa – me maassa (1934).

Meidän poikamme merellä oli ensimmäinen autenttinen suomalainen musikaali. Sen moottorina oli suomalaisen populaarimusiikin myöhempi grand old man Georg Malmsten. "Elokuvan musiikkinumerot ovat vielä 70 vuotta myöhemmin mieletöntä juhlaa, mutta oireellisesti itse tarina, vaatimaton pieni romanssi, on melkein kökkö", von Bagh luonnehtii. Tarina kyhättiin reservin harjoitusten ympärille.

Elokuvan musiikista erottuvat Georg Malmsténin omat, "Leilana" tunnettu "Hangö-valsen", "Meidän Maija", "Sinitakkien marssi" ja "Kuu hopeoitaan hohtaa", eikä unohtaa sovi hänen kappaleitaan "Sauna-laulu" ja "Hyvästijättö Havaijilla" sekä "Aallokko, aallokko kutsuu".

Kuvaajana toimi ensimmäistä kertaa Suomessa virolainen Theodor Luts (1896-1980), joka oli saapunut Suomeen edellisenä vuonna valmistaakseen yhteistyöelokuvaa Päikese lapsed (Auringon lapset), Viron ensimmäistä pitkää näytelmäelokuvaa.

– Jari Sedergren 11.4.2007