Alien – kahdeksas matkustaja (1979)

Alien/Alien - den 8. passageraren
Ohjaaja: 
Ridley Scott
Henkilöt: 
Tom Skerritt, Sigourney Weaver, Veronica Cartwright, Harry Dean Stanton, John Hurt
Lisähenkilöt: 
musiikki Jerry Goldsmith
Maa: 
GB/USA
Tekstitykset: 
svenska texter
Ikäraja: 
K16
Kesto: 
116 min
Teemat: 
ALIEN X 3
Lisätieto: 
hahmojen suunnittelu H.R. Giger • 35 mm • Huom! Näytös Bio Rexissä
Alien-elokuvissa avaruus on siirtomaa ja arvaamaton uhka, tila, jossa kukaan ei kuule huutoasi. Paluumatkallaan maahan Nostromo-alus poikkeaa pikkuplaneetalle auttamaan vierasta avaruusalusta ja saa riesakseen eloonjäämistaistohierarkian huipulla olevan olennon, jota taltuttaa valpas Ripley (Sigourney Weaver).

James Cameronin Terminator (1984), George Millerin Mad Max (1979) ja Ridley Scottin ohjaama Alien (1979) ovat 1980-luvun vaihteessa tuotettuja elokuvia, jotka kukin aloittivat menestyvän elokuvasyklin. Kussakin niistä toiminta on keskeisellä sijalla, mutta eri tavoin ja eri lajityyppien muottiin sovitettuna. Yhteistä niille on myös se, että ne sijoittuvat epämääräiseen tulevaisuuteen. Terminator on toimintaa painottava tieteiselokuva, Mad Max on dystopinen tulevaisuuden kuvaus maailmasta, jossa energiakriisi on suistanut sivilisaation takaisin darwinistiseen syö tai tule syödyksi -moraalin läpäisemään heimoyhteiskuntaan. Alien on puolestaan avaruuteen sijoittuva kauhun ja tieteiselokuvan risteymä jonka hämärä, sokkeloinen, jyrkästi valaistu ja arvaamaton tapahtumapaikka, Nostromo-alus, muistuttaa film noir -kaupunkia.

Mad Max -elokuviin verrattuna Alieneissa on poikkeuksellista Sigourney Weaverin näyttelemä naispäähenkilö Ellen Ripley. Alienissa hän ja aluksen toinen nainen Lambert eivät ole viehkoja sihteerikköjä avaruudessa vaan toiminnallisia, elokuvan tarinaa kannattelevia ja eteenpäin vieviä hahmoja nuhjuisessa rahtialuksessa, avaruuden rekka-autossa. James Cameron oli luonut vahvan naishahmon, Linda Hamiltonin, jo Terminator-elokuvaansa. Aliensissa Cameron yhdistää Ripleyn hahmossa miehisen aggressiivisuuden ”äidillisiin” vaistoihin voittaakseen hirviömäisen ja sanoinkuvaamattoman avaruuden pedon.

Ridley Scottin Alien – kahdeksas matkustaja (1979) -elokuvaa on tulkittu Reaganin ajan uusoikeistolaisuuden airuena. Se on nähty niin sukupuoli- kuin yhteiskuntapoliittisena kannanottona, jonka suunta on vaihdellut tulkitsijasta riippuen vallitsevan sukupuolijärjestelmän ja kapitalismin kritiikistä niitä tukeviin näkemyksiin sukupuolten muuttumattomista ominaisuuksista, seksuaalisen toiseuden torjumiseen ja individualististen ja eskapististen ratkaisujen tarjoamiseen. Elokuvan pohjatekstinä on raiskaus. Visuaalisesti miehiseksi merkitty muukalainen tunkeutuu ihmisten rahtialukseen, joka täynnä hämäriä ja kosteita tunneleita olevana on naisruumiin analogia. Raiskaus ulottuu koskemaan aluksen koko miehistöä, sillä sen omistama suuryhtiö on valmis uhraaman miehistön sen todellisen päämäärälle, muukalaisen kuljettamisen sotateollisuuden tarpeisiin maahan.

– Pasi Nyyssönen 28.2.2015 – lähteinä mm. Jarkko Silenin ja Antti Alasen Alien-esitteet ja Stefan Hantken artikkeli In the Belly of the Mechanical Beast (Journal of Popular Culture 3/2003)