Varjoja (1923)

Schatten – Eine nächtliche Halluzination/Skuggor
Ohjaaja: 
Arthur Robison
Henkilöt: 
Fritz Kortner, Ruth Ellen Weyher, Gustav von Wangenheim, Alexander Granach
Lisähenkilöt: 
kuvaus Fritz Arno Wagner
Maa: 
Saksa
Ikäraja: 
S
Kesto: 
93 min
Teemat: 
ELOKUVAN HISTORIA
HALLOWEEN
Kopiotieto: 
35 mm
Lisätieto: 
elokuvassa ei ole tekstejä * Cineteca Italiana (Milano) * restauroitu laitos 2002 (Bologna) * piano Marko Puro
Saksalaisen elokuvan maagisimpiin saavutuksiin kuuluu Arthur Robisonin Varjoja (Schatten, 1923). Taikuri (Alexander Granach) hypnotisoi yleisönsä uneen ja loihtii heidän varjonsa valkokankaalle toteuttamaan pahimmat painajaisensa. Esitämme Cineteca Italian (Milano) upean, Bolognassa restauroidun laitoksen.

Esittäessään varjonäytelmää Kiinan keisarista, jonka vaimolla on nuori rakastaja, kiertävä varjotaikuri vaivuttaa katsojakuntansa hypnoosiin ja lähettää heidän varjonsa toteuttamaan salattuja intohimoja. Seuraa tarina intohimosta, murhasta ja kostosta — hallitsevina ovat varjot, jotka tuntuvat vetävän ihmisiä mukanaan jatkeinaan. Hypnoosi päättyy aamunkoitteessa. Unessa, varjoina koettu kauhukertomus on tuonut alitajuiset impulssit lähemmäksi tietoisuutta. Mielikuvituksessa tehty matka pimeyteen on merkinnyt todellisessa elämässä matkaa kohti valoa. Varjot, ovet, kaariholvit, kynttilät ja peilit tuovat elokuvaan salamyhkäistä tunnelmaa.

“Peili-illuusiot edustavat kangastuksia ajatuksissa. Robison käyttää mestarillisesti pimeän käytävän kulmaan sijoitettujen peilien heijastuksia. Fritz Arno Wagnerin taitavasti käyttämä kamera vangitsee niiden kirkkailla pinnoilla nuoren naisen keinahtelevan vartalon muodon hänen kävellessään kohti makuuhuonetta, ja toinen niistä näyttää sen oven avautumisen ja sulkeutumisen, josta hänen rakastajansa tulee ja menee. Samasta peilistä petetty aviomies näkee syleilyn, jonka hän — merkittävää kyllä — näkee aluksi vain varjona lasitettua ovea peittävällä verholla. Ja sitten rakastaja vuorostaan havaitsee peilistä vakoilevan aviomiehen läsnäolon.

Murhan jälkeen aviomies palaa peiliin, jonka järkähtämätön pinta ei ole säilyttänyt jälkeäkään rikoksesta. Vapisevassa kä­dessään pitelemänsä kynttelikön lepattavassa valossa hän havait­see sekasortoisen sielunsa heijastuksen. Lumoutuneena hän kään­tyy ympäri ja näkee joka puolella vääntyneiden kasvojensa heijastuvan eri peileissä. Mihin hän voi kätkeytyä? Mihin hän voi paeta itseään? Ulospääsyä ei ole. Tuhotakseen itsensä hän tekee samaa mitä kirjastonhoitaja Schoppe yritti: hän särkee ilkkuvan kiiltävän pinnan. Mutta särkynyt peili heijastaa yhä toista peiliä, joka on säilynyt ehjänä.” (Lotte Eisner).

– Antti Alanen 1986

*****

Lauantaina 1.12. olevan näytöksen jälkeen vietämme goottitunnelmaisia jatkoja Club Schattenissa Dubrovnikissa, osoitteessa Eerikinkatu 11. Liput klubille 5 €, myynnissä ovella. Tampereella kymmenen vuotta vaikuttanut, vuonna 2010 säännöllisen toimintansa lopettanut Schatten-klubi järjestetään nyt ensimmäistä kertaa Helsingissä. Musiikillisesti Dubrovnikissa on luvassa vanhaa tuttua Schatten-laatua: gothic / industrial / deathrock / synth / minimal. Näitä säveliä teille tarjoaa Schattenin deejii-crew eli jo-uni, Kaitsu, Mac Hine ja Marja.