Pojan huone (2001)

La stanza del figlio/Ett rum i våra hjärtan
Ohjaaja: 
Nanni Moretti
Henkilöt: 
Nanni Moretti, Laura Morante, Jasmine Trinca
Maa: 
Ranska/Italia
Tekstitykset: 
suom. tekstit/svensk text
Ikäraja: 
K12
Kesto: 
99 min
Teemat: 
NANNI MORETTI
Kopiotieto: 
KAVI 35 mm
Pojan huone (2001) oli ensimmäinen Moretti-elokuva, joka tuli teatterilevitykseen Suomessa. Isä (Moretti) ja äiti (Morante) yrittävät auttaa 17-vuotiasta poikaansa tämän jouduttua pulaan. Kun poika hukkuu sukellusonnettomuudessa, vanhemmat huomaavat, etteivät he olleet tunteneet tätä lainkaan, sitäkään, että tällä oli tyttöystävä.

Nanni Morettin esikoisohjaus Io sono un autarchico (I Am Self Sufficient 1976) ja Ecce Bombo (1978) merkitsivät nuoren, riippumattoman, itsetietoisen ja hyvin omaperäisen hahmon ilmaantumista italialaiseen elokuvaan. Ohjaamisen ohella Moretti tuotti, kuvasi ja näytteli esikoisohjauksessaan. Elokuvan tekoon värvättiin Morettin sukulaisia ja ystäviä. Moretti viljelee elokuvissaan omia pakkomielteitään, neuroosejaan, halujaan ja huumoria. Tästä omintakeisesta lähestymistavasta tuli Morettin elokuvien tavaramerkki ja häntä onkin aiheellisesti nimitetty Italian Woody Alleniksi.

Morettin Pojan huone sijoittuu Adrianmeren rannikolla olevaan Aconan kaupunkiin. Päähenkilö Giovanni on psykoanalyytikko. Hänellä on kaunis kirjakauppaa pitävä vaimo ja teini-ikäiset lapset Andrea ja Irene, joiden urheiluharrastuksiin perhe osallistuu aktiivisesti. Eräänä sunnuntai-aamuna Giovannin puhelin soi. Soittaja on yksi hänen potilaistaan, jolla on juuri havaittu aggressiivinen syöpä. Sen sijaan, että hän olisi viettänyt vapaapäivän perheensä kanssa, Giovanni menee itsetuhoisia aikeita hautovan potilaansa luokse. Andrea puolestaan lähtee sukeltamaan ystäviensä kanssa. Merellä tapahtuu kuitenkin onnettomuus ja Andrea kuolee. Onnellisesta ydinperheestä on tullut surun valtaama tila, josta kunkin on selvittävä ulos omalla tavallaan. Moretti hahmottaa perheenjäsenten reaktioita tilanteessa, jossa he ovat kohdanneet peruuttamattoman menetyksen ja jossa he joutuvat määrittelemään itsensä ja minuutensa uudestaan.

Italian kauniissa auringonvalossa kelluva elokuva on täynnä hienoja näyttelijänsuorituksia. Kantava voima on Nanni Morettin loistava suoritus miehenä, joka joutuu järjestämään elämänarvonsa uudelleen, näkemään itsensä heikkona ja haavoittuvana kenties ensimmäistä kertaa. Vaikuttavan elokuvauran tehnyt Laura Morante on koskettava äitinä, joka käy suruaan läpi eri keinoin kuin eristäytyvä miehensä; hän haluaa kohdata menetyksen silmästä silmään tapaamalla tytön (Sofia Vigliar) Andrean menneisyydestä. Tästä pojan menneestä kesäromanssista muodostuukin käännekohta ja katalysaattori perheen toipumisprosessissa.

Pojan huone voitti Cannesin elokuvafestivaalien pääpalkinnon 2001 ja elokuva valittiin myös Italian Oscar-ehdokkaaksi.

– Tuuve Aro/MTV, Film Comment (Jan-Feb 2002) pohjalta Pasi Nyyssönen 12.12.2018