Kansainvälistymistä hankkeilla ja tutustumiskäynneillä: Yhteenvetoa mediakasvatuksen ajankohtaisista rahoitusmahdollisuuksista

Millaisia mahdollisuuksia on tarjolla mediakasvatustoimijoiden kansainvälistymiseen? Miten ja mistä kansainväliselle yhteistyölle voidaan hakea rahoitusta? Entä mitkä tahot Suomessa auttavat rahoituksen hakemisessa ja koordinoivat kansainvälisiä rahoitushakuja?

Mediakasvatuksen kansainvälisyys on keskiössä medialukutaidon edistämiseksi asetettujen Hyvä medialukutaito -suuntaviivojen (HMS) neljännessä tavoitteessa. Sen mukaan Suomen globaalia toimijuutta mediakasvatuskentällä voidaan edistää muun muassa globaalilla vaikuttamistyöllä sekä edistämällä lasten ja nuorten äänen kuulumista kansainvälisillä foorumeilla. Globaalin toimijuuden näkökulmasta pohjoismainen, eurooppalainen ja kansainvälinen yhteistyö ovat tärkeitä.

Lokakuussa julkaistun selvityksen perusteella suomalaiset mediakasvatustoimijat edistävät kaikkia HMS-asiakirjassa esitettyjä tavoitteita monin tavoin. Selvityksestä käy kuitenkin ilmi, että muihin tavoitteisiin verrattuna suhteellisen harvat toimijat ovat edistäneet kansainvälisyyteen liittyviä toimenpiteitä. Kansainväliseen toimintaan osallistuminen on resurssikysymys, ja selvityksen pohdinnoissa korostetaan rahoitusmahdollisuuksien kartoittamisen ja tiedottamisen merkitystä. Tämä blogiteksti kokoaakin yhteen ajankohtaisia rahoitushakuja, jotka voisivat olla mielekkäitä mediakasvatuksen kansainvälistymisessä.

EU-ohjelmista rahoitusta projekteihin ja tutkimustyöhön

Keskeinen rahoituskanava kansainvälisille hankkeille löytyy Euroopan komission ohjelmista. Ohjelmien hakuajat ja -ehdot on koottu samalle sivustolle, ja mukana on monia mediakasvatuksen kannalta relevantteja hakuja. Komission ohjelmien tukia voivat hakea monenlaiset toimijat, ja tarkemmat tiedot löytyvät erikseen kunkin hakukohteen sivulta. Rahoitusta myönnetään erilaisiin hankkeisiin, projekteihin ja tutkimustyöhön.

Mediakasvatustoiminnan näkökulmasta erityisen merkityksellinen ohjelma on EU:n Perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelma, jonka tavoitteena on esimerkiksi lasten oikeuksien edistäminen sekä syrjinnän torjuminen. Ohjelmassa on avoinna hakuja esimerkiksi seuraaviin aihepiireihin liittyen:

Mediakasvatuksellisiin tutkimus- ja innovointihankkeisiin voi hakea rahoitusta Horisontti 2020 -ohjelman kulttuuriseen moninaisuuteen liittyvistä hauista. Tällä hetkellä avoinna ovat muun muassa haut nuorten kulttuurista lukutaitoa ja vaikeiden historiallisten ilmiöiden käsittelyä koskevalle tutkimustyölle. Niiden hakukriteereissä painotetaan internetin ja sosiaalisen median merkitystä, ja hakuaika on avoinna 2.2.2017 saakka.

CIMO merkittävänä kansainvälistymistoimijana Suomessa

Suomessa merkittävä toimija kansainvälistymisen suhteen on Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO, joka toimii ensi vuoden alusta lähtien osana Opetushallitusta. Mediakasvatuksen parissa toimivat tahot voivat CIMOn avulla saada tietoa kansainvälistymisestä sekä hakea rahoitusta useista sen koordinoimista ohjelmista. Esimerkiksi Kansalaisten Eurooppa -ohjelma rahoittaa aktiivista kansalaisuutta tukevia hankkeita eurooppalaiseen muistiperintöön sekä kansalaisvaikuttamiseen liittyen. Hakuaikoja on vuosittain kaksi, ja ne päättyvät 1.3. ja 1.9.

Mediakasvattajille myös CIMOn kulttuuripuolen hankerahoitus voi olla relevanttia. Luova Eurooppa -ohjelma tukee audiovisuaalisen alan, kulttuurialan ja luovien alojen eurooppalaista toimintaa ja yhteistyötä. Se koostuu kulttuurin ja median alaohjelmista sekä näitä yhdistävästä monialaisesta toimintalinjasta. Kulttuurin alaohjelma tukee erilaisia yhteistyöhankkeita, käännöshankkeita, verkostoja ja foorumeita. Kulttuurin alaohjelman hakuajat päättyvät eri aikoina vuotta.

Luovan Euroopan Median alaohjelmaa koordinoi Suomen elokuvasäätiö, ja sen toimialaan kuuluvat audiovisuaalisen alan tuet. Mediakasvatuksen näkökulmasta keskeinen tukimuoto on elokuvakasvatukseen liittyvä hanketuki, jota voivat hakea alan yritykset, yhdistykset, festivaalit ja muut organisaatiot. Ensi vuoden hakuaikoja ei ole vielä julkistettu, mutta edellisenä vuonna hakemukset on tullut jättää maaliskuun alussa.

Koulutukseen ja nuorisoalalle tukea Erasmus+-ohjelmasta

CIMOn kautta voi hakea myös Erasmus+-ohjelman tukia koulutuksen, nuorison ja urheilun aloilla. Ohjelman puitteissa voi hakea tukea yleissivistävän koulutuksen, ammatillisen koulutuksen, korkeakoulutuksen, aikuiskoulutuksen, nuorisoalan ja urheilun kansainvälistymiseen. Kullakin alalla toimiva henkilöstö voi hakea rahoitusta henkilöstön liikkuvuuteen (haku 2.2. mennessä), toimijoiden yhteistyöhankkeisiin (haku 29.3. mennessä) sekä laajempiin kehityshankkeisiin, jotka julkaistaan usein erillisinä hakuina.

Hakemista suunnitellessa on hyvä huomioida, että nuorisoalan hakuajat poikkeavat hieman muiden alojen hakuajoista. Ohjelmassa hakijoina voivat toimia erilaiset organisaatiot oppilaitoksista järjestöihin, ja nuorisopuolella myös nuorten ryhmät voivat toimia hakijoina. Tarkempia tietoja Erasmus+ -ohjelmasta löytyy ohjelman hakuoppaasta.

Kansainvälistymistä voidaan tehdä monin eri tavoin suuremmista yhteistyöhankkeista yksittäisten työntekijöiden seminaarimatkojen tukemiseen. Rahoituksen hakijoita on yleensä paljon, joten hakuvaiheessa on hyvä tutustua esimerkiksi CIMOn sivuilta löytyviin aiempiin hanke-esimerkkeihin ja konsultoida kansainvälistymisen asiantuntijoita hakemiseen liittyen. Mediasisällöt ja -lukutaito nousevat kuitenkin esiin monissa hakuilmoituksissa, joten mediakasvatukselle on varmasti kysyntää useissa eri ohjelmissa.

Matti Pihlajamaa
siviilipalvelusmies
mediakasvatus- ja kuvaohjelmayksikkö, KAVI
Kirjoittaja on kasvatustieteen kandidaatti (mediakasvatus) sekä yhteiskunnallisten aineiden opetuksesta kiinnostunut kansainvälisen politiikan maisteriopiskelija.

Kuvitus: Heidi Savilakso-Saatsi

KAVIn työntekijät , MEKU